
EU:n budjettineuvotteluista tulossa vaikeat – Suomi kuuluu maihin, joiden maksuosuutta saatetaan vaatia nostettavaksi
Euroopan unionissa alkavat lähiaikoina neuvottelut uudesta keskipitkän aikavälin budjetista. EU:n budjettisuunnitelma pitää hyväksyä yksimielisesti jäsenmaiden kesken, eikä budjetti voi olla alijäämäinen. EU voi hankkia itse varoja vain varsin rajoitetusti eikä budjettia voi rahoittaa lainanotolla. Budjetin tulot koostuvat lähes yksinomaan jäsenmaiden maksuosuuksista. Tällöin budjetin menopuolen käytöstä tulee ns. nollasummapeli rikkaiden ja köyhien jäsenmaiden välillä. Jos joidenkin maiden osuutta menoista kasvatetaan niin toisten osuutta pitää supistaa. Tämä tekee budjettineuvotteluista erittäin vaikeat ja yleensä varsin riitaiset ja kiihkeät.
Budjettikausi on vuodesta 2021 alkaen 5-7 vuotta eteenpäin. EU:n budjetin koko on tänä vuonna 145 miljardia euroa. Tämä on noin yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (noin 14,5 biljoonaa euroa).
Tulevat budjettineuvottelut ovat erityisen vaikeat useasta syystä. Britannian EU:sta eroaminen jättää budjetin tulopuolelle noin 12 miljardin euron aukon vuositasolla. Tällöin menoja pitää karsia ja/tai joidenkin maiden maksuosuutta pitää kasvattaa. Viime viikolla valmistuneiden Saksan hallitustunnustelujen linjauspaperin mukaan Saksa olisi valmis kasvattamaan omaa maksuosuuttaan.
Menojen karsimista on alustavasti kaavailtu mm. koheesiokuluista, joilla on rahoitettu infrastruktuurihankkeita itäisissä jäsenmaissa. Nämä maat tulevat vastustamaan jyrkästi tällaisten investointien supistamista.
Suomi kuuluu maihin, joiden maksuosuutta saatetaan vaatia nostettavaksi. Budjetin koon pienentäminen saattaa olla varsin vaikeata, koska komissio on jo ehdottanut lisävarojen tarvetta useisiin kohteisiin. Näitä ovat muun muassa yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä digitalisaation edistäminen. Menojen karsimista on alustavasti kaavailtu mm. koheesiokuluista, joilla on rahoitettu infrastruktuurihankkeita itäisissä jäsenmaissa. Nämä maat tulevat vastustamaan jyrkästi tällaisten investointien supistamista. Paineita on myös rahoittaa EU:n budjetista reunavaltioiden kuten Italian ja Kreikan maahanmuuton kustannuksia. Suurta erimielisyyttä on myös pakolaiskiintiöiden toteuttamisesta useissa maissa (Puola, Unkari ym.). EU:n taholta on uhattu vähentää EU:n budjetista annettavaa tukea maille, jotka eivät ota vastaan kiintiöityä määrää pakolaisia.
Suuri ongelma on myös EU:n lainsäädännön ja arvojen noudattaminen erityisesti Puolassa ja Unkarissa. Saksa ja Ranska ovat vaatineet toistuvasti EU:n sääntöjen ja arvojen noudattamista kaikissa jäsenmaissa. Komissio katsoo, että sen tulee vaalia tarkkaan EU:n sopimusten noudattamista. Komissio onkin uhannut käynnistää EU:n perussopimuksen artiklan 7 pohjalta rankaisutoimet Puolaa vastaan. Komissio katsoo, että Puola ei noudata oikeusvaltion periaatteita. Tällöin siltä voitaisiin tilapäisesti evätä äänestysoikeus EU:n päätöksenteossa.
Puola saa tukea EU:n budjetista eniten EU-maista. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut, että EU:n sääntöjä rikkovalta maalta vähennettäisiin EU:lta saatavia tukia. Ilmeisesti tämä vaatisi yksimielisen päätöksen EU-maiden kesken. Tämä tuskin onnistuu, koska vaaravyöhykkeessä ovat silloin joku päivä tulevaisuudessa muutkin maat, esimerkiksi Unkari.
Suomen hallituksen tuleekin varautua siihen, että se pystyy torjumaan kaikki yritykset kasvattaa Suomen osuutta EU:n budjetin rahoituksessa.
Lisäksi Ranska on itse rikkonut vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin budjetin alijäämän sääntöä lähes joka vuosi euroaikana.
Joidenkin maiden rankaiseminen tukien leikkaamisella tulisi kiristämään EU:n ilmapiiriä olennaisesti ja mahdollisesti johtamaan EU:sta eroamiseen. Budjettineuvottelujen tilanne ja ilmapiiri ovat jo nyt erityisen hankalia, koska Britannian jättämää aukkoa EU:n budjetin tuloihin on vaikeata täyttää joidenkin jäsenmaiden maksujen korotuksella. Suomen hallituksen tuleekin varautua siihen, että se pystyy torjumaan kaikki yritykset kasvattaa Suomen osuutta EU:n budjetin rahoituksessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








