
EU:n ilmastopolitiikka: rankaise ympäristöstään huolta pitäneet, palkitse välinpitämättömät
Heinäkuussa EU-parlamentin ympäristövaliokunta otti metsien ilmastovaikutuksiin äkkiväärän kannan, joka uhkaa tulla suomalaisille kalliiksi. Metsänhoidon ja puun käytön hiilipäästöjen laskenta ei ole aivan yksinkertaista. Tiedetoimittaja Marko Hamilo selittää, mistä on kyse.
Parlamentin ympäristövaliokunta teki äänestyspäätöksen, jossa Suomelle edullinen kanta hävisi äänin 38-29. Suomi voi tosin vielä saada oman kantansa läpi täysistunnossa.
Talonpoikaisjärjellä ajateltuna asian pitäisi olla hyvinkin yksinkertaista. Fossiilisten energianlähteiden polttaminen päästää ilmakehään ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia. Metsät taas kasvaessaan sitovat hiiltä pois ilmakehästä. Kun metsä hakataan, hiili pääsee jollain aikavälillä uudelleen ilmakehään.
Hiilivaraston vuotuista kasvua kutsutaan nieluksi. Suomessa nielu on metsänhoidon ansiosta ollut valtava. Vuonna 2015 Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 55,7 miljoonaa tonnia, kun taas metsänhoidon nettonielu on vuosina 2008-2011 ollut keskimäärin 39,6 miljoonaa tonnia.
Vaikka Suomesta on luotu kuvaa kylmän ilmaston, korkean elintason ja pitkien etäisyyksien takia suuren hiilijalanjäljen maana, meillä olisi vain hieman päästöjä vähentämällä ja metsien nieluja vielä vähän kasvattamalla realistinen mahdollisuus olla nollapäästömaa. Joka tapauksessa metsämme jo nyt parhaimmillaan enemmän kuin puolittavat päästömme.
Päästöjen laskenta on politiikkaa, ei tiedettä
Päästöjen laskenta ei ole kuitenkaan aiemminkaan noudattanut talonpoikaisjärkeä. Senkin jälkeen, kun metsänhoidon nettonielulla on kompensoitu metsien hävitysten aiheuttamat päästöt, voisimme edelleen kattaa leijonanosan muista päästöistämme metsien nieluilla.
Se ei kuitenkaan ole mahdollista. Kioton sopimuksessa nieluhyvitys on rajoitettu enintään 3,5 prosentin tasolle maan vuoden 1990 päästöistä. Se on vain murto-osa Suomen metsien hiilinielusta.
Kyse ei ole siis ainoastaan siitä, että nyt Euroopan Unionin parlamentin käsittelyssä oleva esitys on huono. Olemme jo vuosikaudet varastoineet kymmeniä miljoonia tonneja hiilidioksidia metsiimme joka vuosi ilman, että tätä palvelusta ilmastolle olisi huomioitu päästölaskennassa kuin aivan marginaalisesti.
Nyt vielä voimassa olevaan lasketatapaan ei sisälly minkäänlaista kannustinta hoitaa metsiä paremmin. Koska nielu on Suomessa hakkuumäärien vaihtelusta huolimatta aina paljon suurempi kuin korkein hyväksytty nieluhyvitys. Suomella ei ole ollut intressiä suurentaa nielua eli vuosittain metsiin varastoituvan hiilen määrää tai edes pitää sitä ennallaan.
Laskentamalli on siis kannustanut käyttämään metsiä surutta niin teollisuudessa kuin bioenergiaksi. Jos Suomelle muutenkin epäoikeudenmukaista nieluhyvityksen rajoitusta ei olisi, laskentamekanismi kannustaisi nielun kasvattamiseen.
Ainoa ilmaston kannalta positiivinen asia europarlamentin ympäristövaliokunnan nyt esittämässä uudessa mallissa olisi se, että metsänhoitoon syntyy kannuste ja vastaavasti hakkuille hinta. Samat kannustinmekanismit olisi kuitenkin saatu aikaan poistamalla nieluhyvityksen rajoite. Se olisi tietysti ollut lottovoitto Suomelle, joka on tähän asti ottanut hiiltä ilmakehästä metsiensä varastoihin ilman korvausta.
Ympäristövaliokunnan mallissa asetetaan metsiemme nielulle tietty vertailutaso, jota emme saa alittaa. Jos hakkuut ovat jonain vuonna tavallista suuremmat, Suomi joutuu ostamaan päästöoikeuksia.
Tässä ajattelutavassa Suomen metsät nähdään ikään kuin luonnollisena nieluna, jonka syntyyn suomalaisilla ei ole osaa eikä arpaa, eikä Suomea palkita sen olemassaolosta. Suomea rangaistaisiin kuitenkin siitä, jos nielu pienenee.
Suomen metsänielu on metsänhoidon ansiota
Tosiasiassa Suomen metsät ovat kokonaisuutena tarkasteltuna nielu siksi, että metsänhoidon ansiosta metsissä on enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin ja metsänhoidon takia kasvu myös jatkuu. Metsäpinta-ala vähenee Suomessa hieman, mutta jäljelle jääneiden metsien puusto kuutioissa mitaten kompensoi hyvin hävitetyn metsäpinta-alan.
Ympäristövaliokunta siis rankaisee Suomea siitä, että metsänhoito on kasvattanut metsiemme nielua. Sen sijaan, että saisimme hyvitystä niistä miljoonista tonneista hiilidioksidia, jotka olemme ennen ilmastosopimusta varastoineet metsiimme, saamme hyvästä metsänhoidosta rangaistuksen.
Samaan tapaan EU:n ilmastopolitiikka on kohdellut aiemminkin maita, jotka ovat huolehtineet ympäristöstään hyvin jo ennen sopimusta. Ranska ja Ruotsi vähensivät sähköntuotantonsa päästöjä huimasti 1970- ja 1980-luvuilla rakentamalla ydinvoimaa. Kun kaikkien maiden piti sitten vähentää päästöjä suhteessa vertailuvuoteen 1990, helpommalla pääsivät tietysti ne maat, jotka vuonna 1990 vielä käyttivät paljon hiiltä.
Jonkin vertailuvuoden nielun ottaminen nielujen referenssitasoksi on siis jo periaatteessa kyseenalaista, mutta erityisen epäedullista oli ympäristövaliokunnan heinäkuisessa ratkaisussa se, että metsien käyttöä verrataan tulevaisuudessa vuosien 2000‒2012 tasoon.
Näinä vuosina Suomi hakkasi metsiään suhteellisen vähän esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Ruotsi siis saa tulevaisuudessa hakata metsiään enemmän palkintona siitä, että se hakkasi metsiään ja päästi hiiltä ilmakehään jo aiemmin enemmän.
Mallioppilas Suomea on EU:n ilmastopolitiikassa viety aiemminkin kuin litran mittaa.
Helsingin Sanomat kertoo, miten Suomessa pillastuttiin myös vuosi sitten heinäkuussa, kun komissio teki esityksen siitä, kuinka paljon jäsenmaiden tulisi leikata päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasujen päästöjään vuosina 2021–2030.
Suomen päästötavoitteeksi tuli taakanjaossa 39 prosentin leikkaukset, mikä oli toiseksi korkein vaatimus koko EU:ssa. Keskimäärin jäsenmaiden tulisi leikata näitä päästöjä 30 prosentilla.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Vihreät kurittamassa taas vientiteollisuutta ja lisäämässä suomalaisten työttömyyttä

Vihreä talous sakkaa Kanadan Ontariossa – Yhdysvalloissa teolliset työpaikat lisääntyvät
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








