

LEHTIKUVA
EU:n juomavesidirektiivi tietäisi jopa miljardien jättilaskua – Suomelta kriittinen kanta
EU-komissio haluaa puuttua vesilaitteistoissa käytettäviin materiaaleihin juomavesidirektiivin avulla. Komission ehdotuksen keskeisin ongelma Suomen kannalta on, ettei siinä ole otettu huomioon Pohjoismaissa olevaa muusta EU:sta poikkeavaa vedenlaatua ja siitä johtuvaa erilaista materiaalin käyttöä.
– Suomessa ja Ruotsissa käytetään sinkinkadon kestäviä messinkiseoksia, joita komissio ei ole ottanut sallittujen materiaalien listalle. Komission mielestä Suomen käyttämissä messinkiseoksissa on liikaa lyijyä, mutta täkäläinen vedenlaatu edellyttääkin pieniä määriä lyijyä.
– Materiaalit, jotka eivät kestä sinkinkatoa, aiheuttavat vesivahinkoja ja syöpyvät muutamassa vuodessa. On sanomatta selvää, että tämä tarkoittaisi valtavaa laskua myös kotitalouksille. Pelkästään rakennetun asuntokannan suhteen kustannuksiksi on arveltu yli 3 miljardia euroa, ja aivan turhaan, kansanedustajat Petri Huru, Sara Seppänen, Jorma Piisinen, Mikko Polvinen ja Antti Kangas perustelevat.
Tieteellinen näyttö puoltaa Suomen kantaa
– Suomi on osoittanut useiden tutkimuksien ja raporttien avulla, ettei Suomen tällä hetkellä käyttämistä materiaaleista liukene liikaa lyijyä tai muutakaan terveydelle haitallista ainetta juomaveteen. Suomessa on yksi maailman puhtaimmista juomavesistä, mutta tämä ei komissiolle kelpaa. Komission tulee perustella päätöksensä, jotta vaikuttimia voidaan arvioida läpinäkyvästi, kansanedustajat kommentoivat.
Myös ympäristövaliokunnan lausunnossa nostettiin esiin huoli delegoidun päätöksen taustojen avoimuudesta. Valiokunnan mukaan ilman korostettua läpinäkyvyyttä ei voida varmistua siitä, etteivät valmisteluun vaikuta epäasianmukaiset perusteet, kuten yksittäisen jäsenvaltion kaupalliset hyödyt.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vesivahingot sinkinkato juomavesidirektiivi Sara Seppänen Mikko Polvinen Antti Kangas Jorma Piisinen Petri Huru Euroopan unioni EU-komissio Juomavesi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?

Antikainen: Kannanhoidollisen metsästyksen tulevaisuus turvataan

Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta

Hallitus esittää vähimmäisveroa suurille konserneille: ”Näin suuria veropolitiikan harmonisointeja ei ole tehty juuri ikinä”

Taloustieteen professori Holmström: EU on säännösten suurvalta – ei talouskasvun
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








