

LEHTIKUVA
EU:n rokotefarssi horjuuttaa unionia – ”Brexitissä britit tekivät kaiken oikein”
EU:n rokoteohjelma jäi jälkeen alkuvaiheissa. Siihen on monta eri syytä. EU lähti tutkimaan vientirajoitusten mahdollisuuksia hermostuttaen maailman terveysjärjestö WHO:n. EU antoi ymmärtää taas kerran, ettei se voi elää tai halua elää opettamallaan tavalla.
EU parjasi Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin ”Amerikka ensin” -ajattelutapaa. Trumpin kauppapolitiikka nojasi tuontitulleihin. EU halusi vapaata kauppaa koko maailmaan. Rokoteohjelman epäonnistuttua EU oli valmis luopumaan vapaakauppaideologiastaan.
WHO:n johtaja, tohtori Tedros Adhanom Ghebreyesus lyttäsi EU:n rokotteiden vientirajoitukset. Hän puhui ”rokotenationalismin” vaarasta. Maailman eri maat voivat rajoituksillaan häiritä rokotteiden valmistusketjuja. Pandemian taltuttaminen hidastuisi.
EU:n virkamiehet ovat kauhuissaan. Uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa virkamiesten huolestuvan EU:n perusajatuksen laiminlyönnistä: EU ei pysty suojelemaan kansalaisiaan. He pelkäävät, että tällä rokotefarssilla voi olla kauaskantoisia seuraamuksia. EU taistelee taas olemassaolostaan.
Miten tähän on tultu?
EU:n rokoteohjelma kompastui alkumetreillä
Politicon kokoama erinomainen artikkeli kertoo varsin seikkaperäisesti kaiken sen, mitä EU:n rokoteohjelmassa meni vikaan. Suurimmat syyt EU:n rokoteohjelman farssiin ovat pihiys, asiantuntemattomuus ja tuudittauminen.
Saksa, Ranska, Italia ja Alankomaat puuhasivat omia rokoteohjelmiaan ajatuksella, että muutkin EU-maat voivat lähteä mukaan. EU havaitsi, että unionin tulisi itse hoitaa rokotteet – ei vain EU-kansalaisille, vaan koko maailmalle.
Vähän ennen joulua, 21. joulukuuta 2020 komission presidentti Ursula von der Leyen julisti EU:n rokoteohjelman. EU tuki muutamilla miljoonilla rokotevalmistajien kehitystyötä.
– Tämä auttaa nopeasti laajentamaan rokotteiden valmistuskapasiteettia ja tarjontaa koko maailmalle. Ja tämä on todellinen eurooppalainen menestystarina, von der Leyen uhkui.
Saksa, Ranska, Italia ja Alankomaat siirtyivät EU:n rokoteohjelman taakse, menettäen samalla neuvotteluetumatkansa.
Keltanokka neuvotteluihin
EU nimesi lääkeyhtiöiden kanssa neuvottelemaan lääkealaa tuntemattoman Sandra Gallinan. Gallina on EU:n kauppaosaston varajohtaja. Hän neuvotteli Etelä-Amerikan valtioiden (Mercosur-maat) kanssa vapaakauppasopimusta.
Gallina painotti rokotteiden hintaa, uhraten nopeuden ja toimitusvarmuuden. Hänen täysi kokemattomuutensa lääkealasta kostautui. Kaikki fiaskossa ei ole Gallinan harteilla.
Useat lääkeyhtiöt kertoivat rokotteen kehitysohjelmistaan. EU halusi pitää koko paletin avoinna. Etukäteen ei ollut varmaa, mikä ohjelma tuottaisi tulosta ja mikä ei.
EU:n neuvottelustrategia nojautui myös siihen, että lääkeyhtiöt olisivat vastuussa jonkin menessä vikaan. Yhdysvalloissa tällaisten vakavien pandemioiden kohdalla myönnetään lääkeyhtiöille vastuuvapautta. EU ei tähän suostunut. Lääkeyhtiöt joutuivat siten keskittämään voimavarojaan laillisuuskysymyksiin rokotteen kehittämisen ja valmistamisen sijaan.
Byrokratia mellastaa
Rokotteiden kehitystyö on sujunut ennätyksellisen nopeasti. Kehitystyön ohella ratkaisevaa on valmistus. Iso-Britannia neuvotteli jo kolme kuukautta ennen EU:ta oman toimitussopimuksensa kehitystyön ollessa vielä pahasti kesken.
Lääkeyhtiö vertasi Britannian ja EU:n byrokratiaa. Briteille kelpasivat irralliset selvitykset kuten kirjan kappaleet. Yhtiöillä oli antaa myös saate- ja loppusanat. EU halusi kaiken koottavan yksiin kansiin kirjaksi. Vasta sitten EU:n lääkevirasto EMA kykeni hyväksymään rokotteen.
Järeän byrokratian, polkuhinnan ja laillisuusvastuiden seassa voimme miettiä sitä, painottiko EU oikeita kohtia rokotesopimuksissaan?
On myös muistettava, että monissa eurooppalaisissa maissa on epäilyjä rokotteisiin. Ehkei EU halunnut syyttävien sormien kohdistuvan unioniin, mikäli rokotteissa menisi jokin pieleen?
Pihi, pihimpi, EU
EU:n noin 500 miljoonaa asukasta tarvitsee kaksi rokoteannosta. Aritmetiikka kertoo pyörein luvuin EU:n tarvitsevan noin miljardi rokoteannosta. Lääkeyhtiö AstraZeneca ei tee voittoa rokotteilla. Sen estää yhteistyö maineikkaan Oxfordin yliopiston kanssa. Tämä rokote kustantaa noin kaksi euroa annokselta.
Vaikka EU olisi iskenyt pöytään 10 euroa rokoteannokselta, niin kustannus mitattaisiin 10 miljardin euron haarukassa. Sen sijaan, että rokotteet menevät paremmin sopimuksensa tehneille, joutuvat EU-maat kiristämään liikkumisrajoituksia ja sulkemaan elinkeinoharjoittajien toimintaa. Nämä kustannukset pyyhkivät kepeästi rokotteen hinnan.
Paremmalla rahoituksella yhtiöt olisivat todennäköisesti voineet keskittyä enemmän tuotantoon.
Hintalappua ei mitata pelkästään rahassa. Kyseessä on elämä tai kuolema.
Täysi nöyryytys
EU:n osalta nöyryyttävintä on jäädä rokotuksessa brittien jalkoihin. EU-eliitti on toistuvasti muistuttanut brittien häviävän EU-eron myötä.
Jäsenmaiden kansallismieliset puolueet ovat toruneet EU:ta. Saksan vaihtoehtopuolue AfD:n mukaan EU:n ei olisi pitänyt sopia rokotteista kaikille.
Tämä pitänee paikkaansa suurten jäsenmaiden kohdalla. Maltan kaltaisten pienten EU-maiden tilanne voi olla toinen. EU:n ongelmaksi muodostuukin juuri se, että rokoteohjelman epäonnistuminen syö nimenomaan suurten jäsenmaiden suosiota.
Euroopan parlamentissa AfD:n terveysasiaintiedottaja Sylvia Limmer moukaroi EU:n rokoteohjelmaa.
– Tämä näyttää sen, että brexitin myötä britit tekivät kaiken oikein, Limmer jyrähti.
Viime vuoden lopun von der Leyenin julistus eurooppalaisesta menestystarinasta noin kuukauden jälkeen ihmetellään sitä, mihin EU:ta ylipäätään tarvitaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n rokotefarssi Sylvia Limmer Sandra Gallina Tedros Ghebreyesus Ursula von der Leyen Donald Trump Brexit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Onko Suomen rokotelinja EU:ssa rokotesolidaarisuus vai kansallinen etu?

EU:ssa kannattaa olla suuri jäsenmaa: Saksalainen komission puheenjohtaja haluton rankaisemaan Saksaa unionin rokoteohjelman rikkomuksista

Ronkainen: Hallituksen rokotusstrategia pettää

EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus täyttää liikemiesten toiveet – ilmasto- ja ihmisoikeusaktivistit sekä pk-yritysten duunarit voivat unohtua

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Reijonen: Mistä löytyvät suomalaisten rokotustiedot?

Ruotsin Norrbottenin kautta rajan yli tuleva helposti tarttuva virusvariantti voi muuttaa Suomen epidemiatilannetta nopeasti – Juuso esittää nopeampaa rokotustahtia Länsi-Pohjan alueelle

Saarikolla tai Ohisalolla ei minkäänlaista käsitystä, kuinka moni suomalainen on rokotettu juhannukseen mennessä

Rantanen ihmeissään THL:n suosituksesta koronarokotevälin pidentämiseksi: ”Ylittää valmistajan ohjeet kaksinkertaisesti”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








