

EU:n turvapaikkasopu mietityttää Välimeren etelärannalla: Kuka maksaa EU:n ulkorajalta palautettavien ihmisten kulut?
EU:n alustava maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus nostaa heti huolta Välimeren etelärannalla. Pohdintaa herättää erityisesti se, miten bumerangina toiviomatkalta palaavien kansalaisten kanssa toimitaan muutenkin köyhissä maissa. Pian eurooppalaiset veronmaksavat saattavat saada laskun myös henkilöistä, joiden matka tyssää EU:n ulkorajalle.
Tunisiasta lähtevät tätä nykyä useimmat ihmissalakuljettajien varustamat merikelvottomat laivanraakit kohti Italiaa ja Eurooppaa sekä väljemmäksi uskottuja elinoloja. Useimmat uutta alkua etsivät ihmiset tulevat Saharan eteläpuolisista Afrikan maista, joissa väestöräjähdys on totisinta totta.
EU:n mahdollinen maahanmuuttosopimus sisältää pykälät muun muassa siitä, että vaille turvapaikkaa jäävät henkilöt palautetaan saman tien johonkin turvalliseksi katsottuun valtioon. Euroopassa on tiivistymässä näkemys siitä, että omaan maanosaan halutaan yhä vähemmän väkeä muualta.
Ongelmat kasautuvat
Sopimusehdotuksen mukaan EU pyrkii neuvottelemaan Tunisian kaltaisten maiden kanssa yhteistyöstä siten, että näihin turvallisiksi katsottuihin maihin voisi palauttaa EU:n alueelle pyrkiviä laittomia siirtolaisia kansallisuuteen katsomatta.
– Meillä on talous- ja finanssikriisi, joka voisi yltyä vielä pahemmaksi palaavien siirtolaisten myötä. Eli ongelmat vain kasautuvat, pohtii SVT:n haastattelema tunisialainen.
– Vaikeudet kasvavat ja kriisi pahenee. Jos Eurooppaan lähteneet siirtolaisemme palaavat, tilanteesta tulee vieläkin mutkikkaampi kuin mitä se nyt jo on. Miten me siitä selviämme? säestää toinen haastateltava SVT:n uutisille.
Rahalla saa
EU:n maahantulo- ja pakolaissopimukseen liittyy taakanjako. Sen mukaan maat, jotka eivät vastaanota kiintiöpakolaisia, joutuvat vastaavasti maksamaan korvausta vastahankaisuudestaan. Summa olisi 20 000 – 25 000 euron luokkaa per pakkosijoitettava henkilö.
Sopimuksen henki lähtee siitä, että eri EU-maihin sijoitettavia turvapaikanhakijoita olisi yli 100 000 vuodessa. Jos kieltäytyminen koskisi vaikkapa 10 000 ihmistä, korvaussumma nousisi yli 200 miljoonaan euroon.
EU:n mittakaavassa summa on niin pieni, että sen verran putoaa Brysselin perstaskusta jo ennen lounasaikaa. Joten lienee vain ajan kysymys, milloin kesän mittaan tai viimeistään syksyllä parlamentin pöydälle laskeutuu ehdotus niin sanotuille turvallisille maille maksettavista palautuskorvauksista.
Asiaa saattaa olla esillä jo EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin, Italian pääministeri Giorgia Melonin ja Hollannin pääministeri Mark Rutten lähitulevaisuudessa Tunisiaan suuntautuvalla neuvottelumatkalla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- palautuskorvaus talous- ja finanssikriisi kieltäytyminen Saharan eteläpuoliset maat eu:n alustava maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus ihmissalakuljettajat Giorgia Meloni korvaus Ursula von der Leyen väestöräjähdys Euroopan unioni Tunisia Mark Rutte Afrikka Taakanjako Hollanti Italia EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta yritetään taas sopua – laittomien siirtolaisten pakkosijoittaminen ei käy kaikille

Åkesson: Monikulttuurisuus on vaarallinen ideologia

EU:n yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus nytkähti eteenpäin – Italian kanta ratkaisi

Suomen Perustan Simo Grönroos tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa: Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava – turvapaikkajärjestelmästä tullut hallitsemattoman elintasosiirtolaisuuden väylä

Hakkarainen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta: ”EU ei voi olla koko maailman syöttökaukalo”

Euroopan turvapaikkapolitiikka tappaa ihmishenkiä enemmän kuin pelastaa – yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmansin ”Turvapaikkalotto” esittää vakavaa kritiikkiä nykyistä turvapaikkajärjestelmää kohtaan

Saksassa alkavat majoitustilat loppua: Pikkukylän vastaanottokeskukseen tupsahti 700 pakolaista – pääosin nuoria miehiä Lähi-idästä

Kristillisdemokraatit kaatoivat Hollannin hallituksen – maahanmuutto taas keskeinen erimielisyyksien aihe

Huhtasaari: Köyhä EU ei pysty puolustamaan länsimaisia arvoja – ”Mikään rahamäärä ei riitä, jos maassa on huono hallinto ja tukivarojen käyttö on tehotonta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








