Euroalueen pankkiirit käyvät uuteen taistoon negatiivisten talletuskorkojen poistamiseksi

Euroalueen pankkiirit yrittävät uusilla argumenteilla saada Euroopan keskuspankin pään kääntymään ja luopumaan negatiivista talletuskoroista, talouslehti Financial Times kertoo. Pari isoa eurooppalaista pankkia aikoo laajentaa negatiiviset talletuskorot koskemaan tavallisia kansalaisia.

Pankkiirit ovat jo parin vuoden ajan yrittäneet saada muutoksen EKP:n negatiivisiin talletuskorkoihin. Tällaisia miinusmerkkisiä korkoja kutsutaan NIRP:ksi (engl. Negative Interest Rate Policy).

He ovat kertoneet, että pakkaskorot syövät pankkien kannattavuutta, koska ne joutuvat maksamaan korkoa EKP:n tilille tallettamistaan ylimääräisistä varoista. EKP on vastannut, että pankkiirien tulisi tehostaa pankkiensa toimintaa kannattavuutensa parantamiseksi.

Nyt pankkiirit käyvät uusin keinoin taivuttamaan EKP:n päätä.

Säästöt kasvavat – eivät luotot

Pankkiirien uusi strategia on omien yritystensä kannattavuusongelmien sijaan huomioida NIRP:n sivuvaikutuksia. Näihin vaikutuksiin lukeutuvat muiden muassa säästämisasteen kasvu ja arvopaperien roima ylihinnoittelu.

Säästämisaste kasvaa siitä syystä, että olemattomilla koroilla säästäjät joutuvat säästämään suurempia määriä eläkepäiviään varten. EKP:n toiveena on ollut, että rankaisemalla varojensa päällä istuvia pankkiireita negatiivisilla koroilla ryhtyisivät he mielummin myöntämään luottoja investointeihin.

Suuren espanjalaispankki Santanderin toimitusjohtaja Ana Botin tyrmää luotottamisajatuksen.

– Ihmiset eivät ano aiempaa enemmän luottoja ja tallettajat ovat ymmärrettävästi huolissaan siitä, miten he pärjäävät tulevaisuudessa, Botin sanoi.

EKP pumppaa arvopaperikuplaa

Pankkiirit huomioivat myös eläkevakuutusrahastojen ongelman. Nämä rahastot sijoittavat tulevien maksusitoumustensa vuoksi varojaan perin konservatiivisesti turvallisiksi miellettyihin kohteisiin kuten euromaiden velkakirjoihin.

Nyt velkakirjojen korot ovat niin pohjilla, ettei näistä velkakirjoista muodostu riittävästi tuottoja tuleviin eläkemenoihin. Vaihtoehtoja on tällöin kaksi. Joko säästämisastetta pitää kasvattaa tai sijoitukset tulee suunnata entistä enemmän riskipitoisimpiin kohteisiin.

Säästämisasteen kasvu merkitsisi eläkevakuutusmaksujen korotusta. Se voidaan toteuttaa joko suoraan korotuksin tai lykkäämällä eläköitymisikää aina vain tuonnemmaksi.

Toisessa vaihtoehdossa sijoitusvarallisuus päätyy taantumissa hankalasti kaupaksi käyviin kohteisiin, kuten kiinteistöihin tai pieniin yrityksiin. Tällöin sijoitukset ovat alttiita jopa jättitappioille. Se ei tietäisi hyvää eläketurvalle.

Turvallisiksi mielletyt sijoituskohteet käyvät kysynnän kasvaessa tuottamattomiksi, joten yhä useampi sijoittaja ajautuu riskipapereihin. Tällöin myös riskipitoiset sijoitukset kallistuvat. EKP pumppaa toimellaan arvopaperikuplaa.

Rahapolitiikkaan havahtuminen

Kaksi isoa eurooppalaista pankkia laatii suunnitelmia siirrättää EKP:n negatiiviset korot tavallisille kansalaisille. Toistaiseksi pankkiirit ovat pidättäytyneet tästä ja rokottaneet NIRP:llä vain joitain yrityksiä.

Pankkien koroilla rokottamisen yläraja putoaa NIRP:n kestäessä.

– Koko markkinatilanne näyttää tältä. Ajan saatossa meidän täytyy madaltaa veloittamisemme rajaa, eräs pankkiiri kertoo FT:lle viitaten talletusten ”sakkorajaan”.

Pankkiirit tiedostavat, että sakkorajan madaltaminen voi aiheuttaa poliittisen myrskyn. He toivovat, että se herättäisi yleisen kiinnostuksen keskuspankin rahapolitiikkaan.