
Euroalueen talous pakitti historiallisen paljon – ekonomistit arvelevat talouskuopan syvenevän
EU:n tilastoviranomainen Eurostat julkaisi ennakkotietoja euroalueen talouskasvu- ja inflaatioluvuista ensi kertaa koronaepidemian vuoksi tehtyjen eristystoimien jälkeen. Bruttokansantuote sukelsi jopa finanssikriisiä rajummin. Lisäksi kuluttajahintojen kasvu tyrehtyi. Suomessa kuluttajahinnat jopa laskivat muutaman muun euromaan ohella.
Ennakkotietojen mukaan euroalueen talous supistui vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana peräti 3,8 prosenttia. Lukemien hurjuutta alleviivaa se, että monessa euromaassa pandemian vuoksi tehdyt eristystoimet alkoivat maaliskuun aikana.
Esimerkiksi Espanjassa hallitus käynnisti tiukat eristystoimet vasta 14.3. eli tilastoitoajasta eristys koski vain noin kahta viikkoa. Tämän vuoksi huhtikuun ajan kestäneet eristystoimet noteerataan tilastoissa myöhemmin.
Kaksi isoa euromaata taantumaan
Kaksi suurta euromaata vajosi taantumaan. Ranskan ja Italian taloudet supistuivat myös viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tämän vuoden alun mollivoittoisen alun vuoksi maat ovat teknisesti taantumassa.
Taantuma määritellään bruttokansantuotteen supistuttua kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana. Italiassa taantuma on jo neljäs hieman reilun kymmenen vuoden aikana.
Kuluttajahintojen kasvu hyytyi
Kuluttajahinnat tilastoidaan kuukausitasolla. Maaliskuussa ne nousivat vuoden takaisesta 0,4 prosenttia. Euroopan keskuspankki EKP tavoittelee hieman alle kahden prosentin vuotuista inflaatiota.
Hinnat putosivat ennen kaikkea energian hintojen romahduttua 9,6 prosenttia. Sen sijaan ruoan, alkoholin ja tupakan hinnat nousivat 3,6 prosenttia viime vuoden maaliskuulta. Palvelujen hintojen vuotuinen kasvuvauhti oli 1,2 prosenttia.
Muutamassa euromaassa tilastoitiin jopa yleisen hintatason laskua. Suomessa, Sloveniassa, Luxemburgissa, Kyproksella, Espanjan ja Kreikan kuluttajahinnat putosivat. Tämä kielii kysynnän romahduksesta.
EKP hankki hyvät tarkkailuasetelmat
EKP ilmoitti rahapoliittisessa kokouksessaan pysyvänsä valppaana. Keskuspankki ei ilmoittanut suurista rahapoliittisista toimista. EKP kertoi luotottavansa liikepankkeja miinus yhden prosentin korolla. Lisäksi uusi PELTRO-pankkiohjelmassa luottoa tarjotaan -0,25 prosentin korolla. Käytännössä keskuspankki maksaa liikepankeille siitä, jos nämä suostuvat lainaamaan siltä rahaa.
Sijoittajat eivät usko tällaisen lainaohjelmien purevuuteen. Sijoittajat odottivat ilmoitusta laajenevasta arvopaperien osto-ohjelmasta. EKP on kertonut aiemmin ostavansa jopa roskalainaluokkaisia velkakirjoja.
Euroopan keskeiset osakeindeksit laskivat hieman yli kaksi prosenttia huhtikuun päätteeksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU teki sen taas: nilkuttaa rampana ja työntää vaikeat kysymykset huomiseksi – Italia hiilenä: Ilman yhteisvastuuta sopimukset kaatuvat

Vihriälältä shokkiehdotus: osa EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista muutettaisiin perpetuaaleiksi – ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: ”On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Italian ja Saksan lainakorkojen ero kasvoi kriittiselle tasolle

Suomi velkaantuu ennennäkemätöntä vauhtia, maa putoamassa pois Euroopan keskikastista – PS-talousraati puntaroi: Tuleeko koronakriisistä pelkkä veruke kasvattaa EU-jäsenvaltioiden yhteisvastuuta?

Eurooppa-neuvostolla tiedossa rankka kokous: Eteläiset maat haluavat suoria tukirahoja, pohjoiset maat eivät innostu edes luottotuista

Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta

Karlsruhen päätös ilahduttaa valituksen tehneitä – EKP voi joutua leikkimään tulella

PS-edustajat Puisto ja Vallin ärähtävät: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmassa ei katsota riittävän pitkälle, vaan heittäydytään EKP:n käsivarsille
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








