

Matias Turkkila
Euroalueen yhteisvastuullinen kriisinratkaisurahasto PS:lle liikaa – epäluottamusesitys hallitukselle
– Nyt on käsittelyssä euroalueen yhteisvastuullinen kriisinratkaisumekanismi. Eli suomeksi sanottuna rahasto, johon kaikkien euroalueen pankkien on kannettava kortensa kekoon. Suomen osuus tähän suunniteltuun 55 miljardin rahastoon on n. 1,2 miljardia euroa, mutta pahimmassa tapauksessa se voi olla kymmeniä miljardeja. Tästä rahastosta on tarkoitus hoitaa euroalueella kriisipankkien saneerauskulut.
Näin alkoi kansanedustaja Kaj Turusen puheenvuoro tiistaina eduskunnassa. Hän muistutti, etteivät perussuomalaiset eivät voi hyväksyä yhteisvastuuta, jossa suomalaiset kantavat vastuuta esim. ranskalaisten, italialaisten tai kreikkalaisten pankkijärjestelmistä.
Turusen puhe jatkui seuraavasti:
”Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä yhteisvastuuta. Jälleen kerran luodaan mekanismi jolla yhden virheet maksatetaan koko porukalla. Suomalaiset voivat kantaa vastuunsa suomalaisesta pankkijärjestelmästä, mutta se ei ole hyväksyttävää, että suomalaiset kantavat vastuuta esim. ranskalaisten, italialaisten tai kreikkalaisten pankkijärjestelmistä. Perussuomalaisten mielestä olisi ollut toivottavaa, että jokaisella EU-maalla on oma pankkikriisien ratkaisumekanismi.
Voimme kannattaa sitä, että keskitetysti EU-tasolla olisi päätetty kansallisten rahastojen minimi tasosta, sillä heikosti hoidetulla pankkikriisillä toisessa EU-maassa, on vaikutusta myös Suomen talouteen.
Hyväksymme myös yhteisen pankkivalvonnan oikealla tavalla toteutettuna.
Perussuomalaiset eivät voi siis hyväksyä nykyisenkaltaista yhteistä kriisinratkaisurahastoa. Rahaston yhteisvastuullisuus merkitsee sitä, että tulevaisuudessa suomalaiset pankkien asiakkaat, ja veronmaksajatkin, pääsevät osallistumaan muiden maiden pankkikriisien kustannuksiin. Vaikka hallituksen esityksessä puhutaan siitä, ettei kustannuksia viedä veronmaksajille asti, tällaista perälautaa ei ole. Toisaalta voidaan kysyä, että mitä eroa on pankkien asiakkailla ja veron maksajilla. Pankit perivät kuitenkin korkoina ja kuluina kustannuksensa.
Pankkiunionia rakennettaessa on koko ajan korostettu, että sillä on tarkoitus estää tulevia kriisejä eikä maksattaa nykyistä kriisiä muiden maiden veronmaksajilla. Päätös toteuttaa rahaston laaja yhteisvastuu jo heti yhteisen rahaston aloitusvuonna 2016 kuitenkin viittaa siihen, että rahastoa on tarkoitus käyttää myös nykyisen kriisin kustannusten maksamiseen.
Ongelmallista on myös, että rahasto on vain noin 55 miljardin euron kokoinen. Ottaen huomioon, että euroalueen pankkisektorin koko on noin 34 000 miljardia euroa, on ilmiselvää, ettei rahasto riitä alkuunkaan laajemman pankkikriisin iskiessä. Onkin sovittu, että myös Euroopan vakausmekanismin (EVM) varoja voitaisiin käyttää kriisipankkien suoraan tukemiseen. EVM:n varojen käyttö tarkoittaisi käytännössä jälleen uutta reittiä, jota kautta muiden maiden pankkikriisien kustannuksia voidaan vyöryttää myös suomalaisten veronmaksajien niskaan. Tällaiseen EVM:n varojen käyttöön eivät perussuomalaiset voi missään olosuhteissa suostua. Eikä tässä järjestelyssä ole turvassa pankkien tallettajien turvaksi muodostettu kansallinen talletussuojarahastokaan.
Pidämme valitettavana sitä, että on etsitty sellainen vippaskonsti, jolla kierretään mahdollisen oikeusperustan puutteet siitä voidaanko täältä lähettää rahat tähän yhteisvastuulliseen kriisirahastoon vai ei.
Käsityksemme mukaan eduskunnassa olisi tarvittu 2/3 osan enemmistö. Silloin se ei välttämättä olisi ollutkaan läpihuutojuttu, sillä pelkästään perussuomalaiset, keskustan tukemana, olisivat voineet rahojen siirtämisen estää. Ilmeisesti tämän yhteisvastuullisen rahaston arkkitehdit huomasivat, ettei oikeusperusta antanutkaan riittävästi myöden rahastolle, joten ratkaisuksi keksittiin jälleen kerran valtiosopimus, jonka sitten hallitukset allekirjoittavat. Puutteellisen oikeusperustan vuoksi nyt tähän lakikokonaisuuteen siis kuuluu myös valtiosopimus. Tämä on jälleen esimerkki siitä kuinka tällä vaalikaudella KOK/SDP hallitukset viittaavat kintaalla parlamentaariselle päätöksen teolle.
Arvoisa puhemies, Perussuomalaiset esittävät tätä lakiesitystä hylättäväksi.
Perussuomalaiset eivät myöskään hyväksy ko. valtiosopimusta. Emme hyväksy sitä että valtiosopimuksella siirretään kansallisen rahaston varat euroalueen yhteisvastuulliseen rahastoon.
Emmekä hyväksy myöskään sitä menettelytapaa, miten hallitus tätä asiaa on junaillut.
Arvoisa puhemies, siksi teenkin lakiesityksen hylkäämisen lisäksi, hallitukselle seuraavan epäluottamuslauseen:
Eduskunta toteaa, että hallitus on tarkoituksenmukaisesti jättänyt väliin kriisinratkaisumekanismin kohdalla asian kokoluokan vaatiman parlamentaarisen käsittelyn eikä näin ollen nauti eduskunnan luottamusta.”
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini tylytti Rinteen Kreikka-suitsutusta: ”Saako suomalainen sadan vuoden lainan nollakorolla?”

Soini: Mihin vastuisiin meidät on uitettu?

Soini: ”Talouden ja teollisuuden kilpailukyky on tuhottu – äänestäjiä huijataan rahastoilla”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








