Talousasiantuntijoilta voimakasta eurokritiikkiä – ”tyhmä päätös”, ”Suomi umpisolmussa”

Yhteisvaluutta euroa on pidetty Suomessa menestystarinana vailla vertaa. Ennätyspitkä lama ja Suomen talouden pysyminen alle kahdeksan vuoden takaisten lukujen eivät ole onnistuneet horjuttamaan luottamusta euroon. Vikaa on haettu aina muualta. Nyt osa Suomen talousasiantuntijosita alkaa kallistua sille kannalle, että euro on Suomelle vikatikki.

Euron pysyminen kasassa johtuu ennen kaikkea siitä, että siihen on ladattu rutkasti poliittista liimaa. Yhteisvaluutan säännöistä piti tehdä tiukat, sillä muutoin siihen ei olisi saatu houkuteltua mukaan tarkan taloudenpidon maita. Säännöt ovat jääneet kuitenkin pitkälti kuolleiksi kirjaimiksi.

– Luulin, että perussopimuksista pidetään kiinni. Jos Maastrichtin sopimuksesta olisi pidetty kiinni, euro olisi hajonnut vuonna 2012, toteaa ajatushautomo Eurothinktankin jäsen Stefan Törnqvist Uudelle Suomelle.

Törnqvist on toiminut talousalalla pitkään niin Ålandsbankenissa kuin yksityisellä varainhoidonkin puolella sijoitusjohtajana.

Nordean Kangasharju: ”Tyhmä päätös”

Kesän aikana kritiikkiä eurolle on alkanut sataa myös muilta suunnilta. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju pitää Suomen liittymistä euroon ”tyhmänä päätöksenä”. Kangasharju kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa, ettei Suomi ole lähivuosina pääsemässä pinnalle.

– Vaara on nyt sitten se, että jos Eurooppa jatkaa sitä kasvua mikä siellä nyt on, Euroopan keskuspankki joutuu nostamaan korkoa vuonna 2018, Kangasharju valottaa tulevaisuuden näkymiä.

Kangasharjun mukaan korkotason nosto olisi haitallista Suomelle maamme rämpiessä vielä taloussuossa. Näin hänen mukaansa käy, jos maailmantalouden rakenne ei muutu. Investointien pitäisi lähteä maailmalla ensin kunnolla käyntiin.

Suomi kulkee muun euroalueen osalta vastavirtaan. Yhteisellä rahapolitiikalla ei voida huomioida Suomen kurimusta, sillä liian löysä rahapolitiikka ylikuumentaisi taas muuta euroaluetta.

Kangasharju ei näe euron heikentymistä Yhdysvaltain dollaria vastaan riittävänä apuna, sillä Suomen tärkeimpien kauppakumppanien kanssa euro on pahimmillaan vahvistunut. Venäjän rupla ja Ruotsin kruunu ovat heikentyneet euroa enemmän. Saksaan nähden ei muutosta ole tiedossa, koska molemmilla on käytössä sama valuutta.

Hän kuvaakin Suomen eurojäsenyyttä nettovaikutukseltaan tappiolliseksi. Jos maailma pysähtyisi tänään, niin Suomen liittyminen euroon olisi tulkittavissa tyhmäksi päätökseksi. Kangasharju toivoo tilanteen paranevan, vaikka ei talouskatsauksen osalta juuri päivänpaistetta näekään.

Sailas: ”Epäonnistunut eurohanke”

Pitkän uran valtiovarainministeriössä tehnyt valtiosihteeri ja ministerin arvonimen saanut Raimo Sailas lataa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa epäonnistuneen eurohankkeen tarvitsevan ihmettä  1990-luvun lopulla syntynyttä rahaliittoa hän kuvailee ”kummajaiseksi”.

Sailas kirjoittaa valuuttaliitto EMU:n olevan epäonnistunut. Hän luettelee syyt näkemykselleen: euroalueen bruttokansantuote on edelleen pienempi kuin finanssikriisin puhjetessa, työttömyys on koholla ja euromaat ovat korviaan myöden veloissaan.

Euron ulkopuolelle jättäytyneet maat ovat toipuneet finanssikriisistä nopeammin ja paremmin. Euromaiden taloudenpidon eroja ei huomioitu. Säännöistä ei välitetty edes yhteisvaluuttaa muodostettaessa.

Sailaksen mukaan suurin sääntörike tehtiin kuitenkin silloin, kun niin sanottu no-bailout-sääntö heitettiin romukoppaan.

Sailas kritisoi ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen toimia, sillä Suomen finanssipoliittisesta määräysvallasta luovuttiin vähin äänin ja Suomi lainehti ajopuuna. Nyt Euroopan komissio hamuaa loputkin rippeet itsemäärämisvallasta itselleen.

Kansallisen rahapolitiikan tarpeet on uhrattu jo. Sailaksen mielestä nyt tulisi harkita tarkkaan sitä, mikä on Suomen kansallinen etu.

Korkman rahaliitosta: ”Umpisolmussa”

Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman piti puheen kansanedustajille Suomen talouden tilasta.

Korkman ei lyttää rahaliittoa täysin maan rakoon. Hän huomioi sen, että Suomen työmarkkinajärjestelmä ei tunnu olevan vain yhteensopiva yhteisvaluutan tarvitsemien joustojen kanssa.

– Suomen kannalta jäsenyys rahaliitossa yhdistettynä työmarkkinajärjestelmäämme on kyllä erityisen hankala yhdistelmä, Korkman tuskailee.

Korkman viitannee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vetämän perusporvarihallituksen tavoitteeksi asetetun yhteiskuntasopimuksen kariutumiseen. Työmarkkinaosapuolet eivät saaneet yhteistä toimintalinjaa muodostettua. Rakennusliitto on todennut ”pysäyttävänsä Suomen”, jos hallitus esittelee jotain palkansaajia todella heikentäviä toimia.

Eurooppalaiset päättäjät ovat kuvanneet eurojärjestelmää polkupyöräksi, joka kaatuu jos pyörällä ei liikuta koko ajan. Korkman toteaa Suomen olevan euron kanssa umpisolmussa, jossa ei päästä etenemään eikä peruuttamaan.

Myös Korkmanin mielestä Suomen liittymistä euroon voi pitää virheenä. Hänen mielestä jäsenyys on kuitenkin ikuinen.

Kreikan tila osoittaa myös toisen yksityiskohdan: liittovaltiossa pienellä jäsenmaalla ei ole järin suuria keinoja toimia kansalaistensa etujen turvaajana. VTT Peter Nyberg kirjoittaa blogissaan, että Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan tulisi rajata selkeät ehdot etukäteen siitä, mitkä valtaoikeudet suostumme luovuttamaan pois ja mitkä emme.

Nybergin mukaan Suomi on hiljaa myöntymällä luovuttanut valtaoikeuksiaan pois. Tällä tavoin toimimalla ei todennäköisesti saavuteta kansallista etua.