Ruotsin valtio halusi karkottaa miehen, jota maan turvallisuuspoliisi piti mahdollisena terroristina ja uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Samaa mieltä henkilön vaarallisuudesta oli Maahanmuuttovirasto. Mies valitti kohtelustaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle (EIT) – ja sai jäädä maahan.
Marokkolaismiehen tapaus alkoi vuonna 2005, jolloin hän sai oleskeluluvan. Mies oli ilmeisesti turvallisuuspoliisi Säpon seurannassa, sillä vuonna 2016 hänet katsottiin Ruotsin tietotoimisto TT:n artikkelin mukaan riskiksi kansalliselle turvallisuudelle ja hänet päätettiin karkottaa takaisin kotimaahansa.
Mies valitti ihmisoikeuksiensa loukkauksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle sillä perusteella, että hän saattaa kotimaassaan joutua vankilaan ja jopa kidutetuksi – siitä syystä, että ruotsalaisviranomaiset pitävät häntä terroristina.
EIT oli samoilla linjoilla ja ilmoitti päätöksessään, ettei valittajan mainitsemia uhkia hänen turvallisuudelleen voida sulkea kokonaan pois. EIT:n päätöksen mukaan karkotustuomio oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3. artiklan vastainen.
– Potetiaaliset terroristit ovat ongelma koko Euroopalle, toteaa tutkija Magnus Ranstorp.
Turvallisuuspoliisi on suositellut vuosi vuodelta yhä useamman henkilön oleskeluluvan kumoamista. Monet kuitenkin jäävät Ruotsiin, sillä kotimassaan heitä mahdollisesti uhkaisi kuolemantuomio ja kidutus.
Turvallisuuspoliisi ei kerro näiden karkottamatta jääneiden henkilöiden lukumäärää. Kyse ei kuitenkaan ole sadoista turvallisuusuhkista, sen verran Säpo täsmentää lukuja.
Maahanmuuttovirasto oli marraskuuhun mennessä viime vuonna ilmoittanut turvallisuuspoliisille 961 mahdollisen turvallisuusuhan muodostamaa henkilöä. Vertailun vuoksi: näitä vaaralliseksi luokiteltuja henkilöitä tilastoitiin koko vuonna 2014 kaikenkaikkiaan 109 tapausta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Lue lisää
Lue lisää
