Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Jari Lindström ihmettelevät Euroopan komission vuotuista kasvuselvitystä koskevassa tiedonannossa mainittua neuvoston suositusta eläkeiän sitomisesta eliniän odotteeseen. Kansanedustaja Vähämäki on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.
Euroopan komission vuotuista kasvuselvitystä käsittelevässä E-kirjeessä annetaan Suomelle viisi suositusta vuodelle 2013. Eräässä suosituksessa todetaan, että Suomen on ”nostettava tosiasiallista eläkeikää kasvaneen elinajanodotteen mukaisesti”. Kirjeen liitteenä olevassa, pitkän aikavälin kehitystä käsittelevässä Euroopan komission makrotaloudellisessa kertomuksessa puolestaan sanotaan seuraavaa: ”Eläkeiän yhdistäminen elinajanodotteeseen auttaisi tasapainottamaan työ- ja eläkevuosien suhdetta. Jotta voidaan välttää toistuvat vaikeat neuvottelut, yhdistäminen olisi mieluiten toteutettava automaattisesti sovellettavien sääntöjen perusteella.”
Vähämäki ja Lindström kummastelevat sitä, ettei kirjeessä sanallakaan mainita Suomen kantaa neuvoston suositukseen tosiasiallisen eläkeiän nostosta. Liitteessä mainittuun eläkeiän elinajanodotteeseen yhdistämiseen ei siihenkään oteta kantaa.
– Mielestäni on hyvin erikoista, että näin suuri periaatteellinen ja poliittinen suositus jää kokonaan huomiotta, Vähämäki toteaa.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa perussuomalaisten valiokuntavastaavana toimiva Lindström on huolissaan siitä, että hallitus vaikenee näin tärkeässä asiassa. Hänen mukaansa kysymyksessä on perustavanlaatuinen muutos vallitseviin menettelytapoihin.
– Suomi on perinteisesti ollut sopimusyhteiskunta, jossa asioista neuvotellaan. Ollaanko tänne nyt ujuttamassa automatiikkaa, jonka avulla neuvottelukulttuurista vaivihkaa siirrytään sanelukulttuuriin?
Lindström kummastelee myös sitä, että asia on tulossa työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan vasta ensi vuonna, vaikka sen on täytynyt olla hallituksen tiedossa jo kauan.
Kirjallisessa kysymyksessään Vähämäki tiedustelee Suomen kantaa neuvoston suositukseen tosiasiallisen eläkeiän nostosta sekä eläkeiän elinajanodotteeseen yhdistämiseen. Lisäksi hän kysyy, mitä ovat ”toistuvat, vaikeat neuvottelut”, joita halutaan makrotaloudellisen kertomuksen mukaan välttää.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
