
Euroopan parlamentti hyväksyi kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin
Uusi tekijänoikeusdirektiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentin äänestyksessä tiistaina. Direktiivi hyväksyttiin äänin 348 puolesta, 274 vastaan ja 36 tyhjää.
Monet kansalaisjärjestöt ja IT-alan asiantuntijat ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä uutta direktiiviä kohtaan. Lukuisat kansalaiset ovat myös olleet huolissaan sen vaikutuksista. Useissa Euroopan kaupungeissa on järjestetty uudistuksen vastaisia mielenosoituksia, ja direktiiviä vastustanut nettiadressi keräsi yli 5 miljoonaa allekirjoitusta.
Rajoittaa kansalaisen ilmaisunvapautta
Erityisesti direktiivin artiklat 11 ja 13 on nähty ongelmallisiksi. Pelkona on, että linkkiveroksi kutsuttu artikla 11 vaikeuttaa uutisiin linkittämistä ja johtaa käytännössä valeuutisten määrän lisääntymiseen sekä pienentää pienten julkaisujen näkyvyyttä.
Monet ovat huolissaan artikla 13:n käytännössä vaatimien automaattisten sisällönsuodattimien luotettavuudesta, sillä algoritmit tunnistavat huonosti esimerkiksi parodiaa. Tämä johtaa väistämättä automaattiseen sensuuriin, ja voi rajoittaa kansalaisten ilmaisunvapautta internetissä.
Uudistus haittaa myös pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja vaikeuttaa niiden kilpailua kansainvälisten jättien kanssa, sillä tällaisten sisällönsuodattimien kehittäminen tai lisensoiminen tarkoittaa merkittäviä lisäkustannuksia.
Uudistukseen liittyvät riskit suuria
Perussuomalaisten europarlamentaarikot Pirkko Ruohonen-Lerner ja Jussi Halla-aho, RKP:n Nils Torvalds ja vihreiden Heidi Hautala äänestivät direktiiviä vastaan. Vastaan äänesti myös kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, joka kuitenkin muutti myöhemmin äänestystään ja kannatti lopulta direktiivin hyväksymistä.
– Ymmärrän täysin direktiivin tavoitteen turvata tekijänoikeuksien toteutuminen internetissä, jotta luovan alan toimijat ja uutisjulkaisut saisivat reilun korvauksen työstään. Uudistukseen liittyvät riskit ovat kuitenkin liian suuria, perusteli Ruohonen-Lerner äänestyspäätöstään.
Jäsenmaiden hallituksia edustava neuvoston on annettava tekstille vielä lopullinen hyväksyntänsä, minkä jälkeen direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. Suomi on Alankomaiden, Luxembourgin, Puolan ja Italian ohella vastustanut direktiiviä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Facebook-vuodot paljastavat some-sensuurin olevan puolueellista ja mielivaltaista

Tavio: EU:n tekijänoikeusdirektiivi vaarantaa Internetin vapauden

Teknologia-asiantuntija: EU tuottaa jatkuvasti huonoa internetsääntelyä – ensin tietosuoja-asetus, sitten tekijänoikeusdirektiivi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








