Euroopan parlamentti kävi Tynkkysen aloitteesta täysistuntokeskustelun EU-tuesta Itä-Suomeen – ”Turvallisuuskysymys”

Sebastian Tynkkynen painotti puheessaan Suomen erityistä roolia 1 340 kilometrin EU:n ulkorajan turvaajana. Suomen itäraja on selvästi pisin Venäjän-vastainen raja kaikista EU-maista.

– Kuvitelkaa, että oma maanne suojaisi pisintä EU-rajaa sellaista valtiota vastaan, joka käy Euroopassa hyökkäyssotaa. Rajaa, joka on yhtä pitkä kuin etäisyys Tallinnasta Wieniin. Suomi toimii näin koko Euroopan turvallisuuden puolesta, ja meidän väkilukumme on vain 5,5 miljoonaa, lausui Tynkkynen puheessaan.

Raja-alueille tarvitaan erillisrahoitusta

Tynkkynen korosti Venäjän luomaa uhkaa koko Euroopan turvallisuudelle. Hän kehotti Euroopan komissiota myöntämään erillisrahoituksen EU:n raja-alueiden tukemiseksi.

– Venäjän rajalla olevat alueet ovat etulinjassa. Näiden alueiden pitäminen asuttuina ja varusteltuina on kriittisen tärkeää turvallisuutemme kannalta. Raja-alueilla on oltava infrastruktuuri, jolla varmistetaan sotilaallinen liikkuvuus ja rajaturvallisuus, Tynkkynen linjasi.

Täysistuntokeskusteluun oli tullut kuultavaksi Euroopan komission ja EU:n neuvoston edustajat ja he osoittivat alkupuheissaan ymmärrystä raja-alueiden tilanteelle. Keskustelun päätteeksi loppupuheenvuorossaan neuvoston edustaja esitti, että seuraavan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa tulisi huomioida raja-alueiden tukeminen. Neuvoston edustajan mukaan tämän lisäksi on käytettävä keinoja, joilla tukea voidaan kohdistaa alueille myös pikaisemmalla aikataululla.