

Eurooppa on yksi suurimmista riskialueista maailman taloudelle – kiitos yhteisvaluutan
Saksa tyrmäsi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visiot solidaarisemmasta euroalueesta. Samalla euroalueen alkuvuoden talouden tunnusluvut ovat hieman nuupahtaneet. Se ei välttämättä tarkoita uutta taantumaa ainakaan heti. Selvää kuitenkin on, ettei nousukausi voi jatkua loputtomiin.
Talouslehti Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau kirjoittaa, että taantuva talous ja yhteisvaluutta euron vikojen korjaamatta jättäminen on yksi suurimmista uhista maailman taloudelle. Euroalue ei ole saamassa edes Macronin toivomia uudistuksia. Alue ei ole saamassa omaa budjettiaan ja valtiovarainministeriä. Eurobondit eli euroalueen yhteiset joukkovelkakirjat jäävät pois. Euroalueen pankit eivät ole saamassa yhteistä talletussuojaa.
Euroalueen talous kasvoi roimasti viime vuonna
Vuoden 2017 talouskasvuluvut olivat makeita euroalueelle. Euron ulkoinen arvo on kuitenkin kohonnut ja sen arvellaan vaikuttavan haitallisesti vientivetoiseen talouskasvuun. Lisäksi maailman talous on herkässä tilassa kauppasodan uhan vuoksi.
Mikäli Yhdysvallat ja Kiina asettavat tuontitulleja toisilleen niin sen epäillään heikentävän maailmankaupan volyymiä. Tämä osuisi epäsuorasti myös Eurooppaan, vaikka EU saisikin erivapauden Yhdysvaltain terästullilta.
Münchau muistuttaa, että ripeän kasvun aikakausi saattaa olla vain lyhytaikainen pyrähdys pitkän vyönkiristelyn jälkeen. Toinen näkemys on, että alkuvuoden talouslukujen pettymykset ovat vain väliaikainen häiriö, ja että kasvu jatkuisi ainakin parin vuoden ajan.
Norsu posliinikaupassa
Pirteistä kasvuluvuista huolimatta euroalueella on suuri ongelma nimeltä Italia. Sen tuottavuus on likimain polkenut paikoillaan koko euroajan. Samaten maan bruttokansantuote on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Italian velka on massiivinen, eikä maa näytä pystyvän talouskasvulla taittamaan velkaisuuttaan. Maalla on velkaa noin 132 prosenttia bruttokansantuotteesta. Lukema on likimain yhtä suuri kuin vuonna 2014.
Reippaasta nousukaudesta huolimatta Italia ei ole kyennyt laskemaan velkaisuusastettaan. Tehtävä ei ainakaan helpotu uuden taantuman alkaessa.
Euroalueella ei ole keinoja pelastaa Italiaa, jos maan rahoittajat alkavat epäillä Italian kykyä suorittaa jättivelkojaan. Euroopan keskuspankki voi olla niin ikään aseeton, mikäli uusi taantuma alkaa ennen kuin se pystyy normalisoimaan rahapolitiikkansa.
Italia pysyy norsuna posliinikaupassa. Norsu on onneksi vielä säyseällä tuulella.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








