

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Arja Juvonen: ”Suomalaisten saatava selkokielistä tietoa EU:ssa päätettävistä asioista”
Hoitajataustaisen kansanedustaja Arja Juvosen mielestä Euroopan parlamentissa ei puhuta riittävästi sosiaali- ja terveyspuolen asioista. Koronapandemia toi selvästi esiin sen tosiasian, miten valmistautumattomia poliittiset päättäjät olivat pandemian edessä.
– Minua hämmästytti suuresti se, miten koko Eurooppa romahti koronakriisin aikana. Jotkut EU-maat toimivat hyvin itsekkäästi neuvotellessaan joidenkin maiden kesken koronarokotteiden saamisesta osan maista jäätyä ulkopuolelle. Mielestäni Eurooppa kaipaa ”First Nurse” -tyyppiä, sotealan varautumisen edelläkävijää, sanoo kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Arja Juvonen.
Europarlamentaarikkona Juvonen nostaisi esiin vaarallisia terveyshaittoja ja varautumista uusiin terveydenhuollon kriiseihin, jotka uhkaavat meitä jatkossakin. Yksi asia, josta harvat puhuvat, on antibioottiresistenssi.
– Etelä-Euroopan tilanne on hyvin huolestuttava, ja jos antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät ja saavat jalansijan sairaaloista, tarkoittaa se lisääntyviä kuolemia bakteerien aiheuttamiin infektioihin. On arvioitu, että vuonna 2050 ihmisiä kuolee Euroopassa enemmän infektioihin, joihin antibiootti ei pure, kuin syöpiin, Juvonen kertoo.
Turvallisuuteen panostettava enemmän
Juvosen tärkein vaaliteema on turvallisuus, joka pitää sisällään rajapolitiikan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä terveysturvallisuuden.
Juvonen haluaa myös tutustua eurooppalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon selvittääkseen, miten soteasiat Euroopassa hoidetaan ja miten sitä tietämystä voitaisiin hyödyntää Suomessa. Hän haluaisi olla mukana nostamassa esiin tarttumattomien tautien kuten syövän ja diabeteksen ennaltaehkäisyä ja hoitomuotoja sekä lisäämässä globaalisti suomalaista tutkimusta ja osaamista.
– Olemme edelläkävijöitä tutkijoina, ja tässä meillä on suuret mahdollisuudet, Juvonen toteaa.
EU:sta puhuttava selkokielellä
Juvonen haluaa saada nähdä paikan päällä, miten EU toimii ja mitä hyötyä siitä on Suomelle. Hän haluaa olla mukana kehittämässä eurooppalaista turvallisuutta ja ehkäisemässä liittovaltiokehitystä. Euroopan vakauden vahvistaminen on tärkeää, jotta vältetään suursodan mahdollisuus.
Lisäksi hän haluaa tietää, miten suomalaisten EU:lle antamia rahoja käytetään sekä miten ne jaetaan avustuksina Euroopassa ja mihin kohteisiin.
Tarkastusvaliokunnan jäsenyys on opettanut Juvoselle, että talousasioissa on oltava tarkkana. Rahoja on käytettävä säästeliäästi, ja jokaista käytettyä euroa on myös seurattava.
– Haluan olla vaikuttamassa niin paljon kuin mahdollista siihen, että suomalaiset saavat selkokielistä tietoa asioista ja direktiiveistä, joita on tulossa voimaan. Haluan päästä mukaan kehittämään eurooppalaista turvallisuutta, johon kuuluvat niin sisä- ja rajapolitiikka kuin myös ihmisten väliset toiminnat, Juvonen sanoo.
Hän haluaa olla mukana myös ennaltaehkäisemässä jengiytymistä ja pelastamassa Suomea Ruotsin tieltä.
Rohkeasti suomalaisten asialla
Europarlamentissa Juvonen haluaisi olla rohkeasti suomalaisten asialla ja myös äänestää siten kuin maallemme on parasta. Suomen ei pidä nöyristellä kenenkään edessä. Juvonen haluaa edistää ja parantaa suomalaisten asemaa EU:ssa entistä enemmän.
– Kaikki toimintani pyrkii oman maan ja kansan päätäntävallan lisäämiseen ja Suomen äänen esiin saamiseen.
EU:n ei Juvosen mielestä tulisi antaa kehittyä ainakaan taloudellisen yhteisvastuun suuntaan. Harmaata taloutta ja väärinkäytöksiä veronmaksajien rahojen kohdentamisessa on ennaltaehkäistävä. Vakaa talous ja hyvä työllisyystilanne johtavat parempaan hyvinvointiin.
Taakanjakoa on selkeytettävä
EU:lla tulisi olla selkeä ja yhtenäinen linja siitä, miten turvapaikanhakijoita kohdellaan rajoilla ja miten heitä sijoitetaan EU:n sisällä, erityisesti laittomien maahanmuuttajien kohdalla. Taakanjakoa on selkeytettävä, ja turvapaikanhakuprosessissa palautusten on oltava nopeasti toteutettavissa.
– Maahan pyrkivien henkilöllisyys on selvitettävä. EU:n seulonta-asetukseen ja rajamenettelyyn liittyvät uudistukset ovat tärkeitä. Seulontamenettely ehkäisee ns. kadonneita turvapaikanhakijoita eli laittomasti maassa oleskelevia.
Maahanmuuttopolitiikassa on varauduttava turvallisuuden säilymiseen kaikissa tilanteissa. Se turvaa myös EU:n vakautta, Juvonen uskoo.
Työkokemus tulee tekemällä
Juvosella on pitkä työkokemus hoitotyöstä ja politiikasta. Luonteeltaan hän on sinnikäs pitkän linjan toimija, joka jaksaa puurtaa myös pitkäjänteistä työtä vaativien asioiden parissa. Ennen poliittista uraansa hän teki fyysisesti raskasta hoitotyötä yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
– Työnteko on ollut minulla selkäytimessä jo pienestä pitäen, ja olen saavuttanut kaikki ne asiat, joista haaveilin. Vanhempien kannustuksella oli minulle siinä suuri merkitys varsinkin nuorempana. Myös isänmaallisuuteni on kotoa opittua, Juvonen sanoo.
56-vuotias Juvonen syntyi Siilinjärvellä nelilapsisen yrittäjäperheen toiseksi vanhimpana tyttärenä. Juvonen on koulutukseltaan perushoitaja ja geronomi (ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Kansanedustajana hänellä on neljäs kausi menossa ja Espoon kaupunginvaltuustossa viides. Juvonen vaikuttaa myös aluevaltuustossa.
Luonto ja liikunta rauhoittavat
Juvonen asuu Espoossa rintamamiestalossa. Hänellä on kolme lasta, joista kaksi vanhinta opiskelee ja nuorin suorittaa varusmiespalvelusta.
– Veikko on aliupseerikoulun käynyt ja sotilaspoliisi Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentissä. Hän on Nato-Suomen ensimmäistä saapumiserää ja kotiutuu 13. kesäkuuta, Juvonen kertoo.
Politiikan ohella Juvonen harrastaa liikuntaa kaikissa muodoissaan, koska tietää sen ylläpitävän tehokkaasti terveyttä. Aina kun aikaa liikenee, hän laittaa lenkkikengät jalkaan ja lähtee koiran kanssa lenkille.
– Luonnon ja lintujen tarkkailu on minulle tärkeää. Puhdas suomalainen hunaja on merkki siitä, että meillä on vielä pölyttäjiä ja että luonto voi hyvin. Rauhoitun mielelläni Savon sydämessä Kallaveden rannalla, missä minulla on talo, Juvonen sanoo.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Eurovaalit 2024 terveydenhuollon kriisi Ruotsin tie jengiytyminen terveysturvallisuus sosiaali- ja terveysala antibioottiresistanssi koronakriisi ulko- ja turvallisuuspolitiikka rajapolitiikka liittovaltiokehitys eurovaaliehdokkaat hoiva-ala Maahanmuuttopolitiikka Taakanjako Turvallisuus Arja Juvonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – ”Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”

Terveysturvallisuus myös teemaksi eurovaaleissa – Juvonen: Antibioottiresistenssi uhka myös Suomelle

Vanhukset läkähtyvät kuumuuteen – Juvonen: Elpymispaketin rahoja ja EU-tukia ohjattava hoivayksikköjen ja kotien ilmastointiin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








