

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Hakkarainen: Ilmastonmuutos on tekosyy kerätä rahat pois kansalta
Euroopan parlamenttiin pyrkivä Teuvo Hakkarainen on asettanut tavoitteekseen nostaa parlamentissa esille parempaa maa- ja metsätaloudellista tietotaitoa. Hakkarainen haluaa olla mukana pysäyttämässä liittovaltiokehitystä, jolloin valtaa palautetaan takaisin kansallisvaltioille. – EU:ssa ei ymmärretä pohjoisen maatalousalueen erityispiirteitä, ja siksi Suomeen kohdistuvat päätökset ovat yleensä huonoja, Hakkarainen sanoo.
Euroopan parlamenttiin ensimmäistä kertaa pyrkivä kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on kyllästynyt EU:n maa- ja metsätalouspoliittiseen sääntelyyn. Hakkaraisen mielestä suomalaiset ansaitsevat parempia maatalouspoliittisia päätöksiä EU:sta.
– Valiokuntatyö eduskunnassa on osoittanut konkreettisesti, kuinka paljon EU:ssa tehdään päätöksiä Suomen puolesta. Eduskunta toimii vain kumileimasimena EU-lainsäädännölle. Meillä suomalaisilla on tässä vain pieni hienosäädön mahdollisuus, ei juuri muuta.
– Käytännössä Suomen maatalouspolitiikan suunnasta määrätään Brysselissä. Siellä myös näköjään halutaan muuttaa Suomen metsät luonnonsuojelualueiksi, se on estettävä, Hakkarainen sanoo.
EU rajoittaa Suomen metsien hyödyntämistä
Hakkaraista harmittaa erityisesti se, että EU:ssa ei tunneta Suomen olosuhteita. Hakkarainen onkin asettanut tavoitteekseen nostaa Euroopan parlamentissa esille parempaa maa- ja metsätaloudellista tietotaitoa. Nykyisin EU jo rajoittaa suomalaisten mahdollisuuksia hyödyntää metsävarallisuuttaan.
– EU:ssa ei ymmärretä pohjoisen maatalousalueen erityispiirteitä, ja siksi Suomeen kohdistuvat päätökset ovat yleensä huonoja. Suomessa on korkeatasoista metsänhoidollista osaamista, ja sen seurauksena metsämme ovat erittäin hyvässä kunnossa. Metsien kasvu on hoidettu vastuullisesti, joten meillä olisi mahdollisuus käyttää metsiämme jopa enemmän kuin nyt tehdään, Hakkarainen sanoo.
Äskettäin kahdeksan EU-jäsenvaltiota allekirjoitti julkilausuman, jossa esitetään EU-budjetista käytettäväksi vähintään 25 prosenttia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hakkarainen pudistelee päätään esitykselle.
– Tuo on täysin järjetön vaatimus tilanteessa, jossa pelkästään Kiinan ja Intian päästöt kasvavat vuosittain enemmän kuin Suomen kokonaispäästöt ovat. Ilmastonmuutos näyttää olevan vain uusi keino kerätä kansalaisilta rahat pois.
Suomen maataloustuotteet maailman parhaita
EU:n lainsäädäntöjärjestys on erilainen kuin Suomessa. Silti myös EU-parlamentissa lainsäädäntöehdotukset käsitellään valiokunnissa samaan tapaan kuten Suomessakin.
Hakkarainen on itse toiminut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa vuodesta 2015 saakka. Hän aikoo hakeutua vastaavia asioita käsittelevään valiokuntaan myös EU:ssa.
Hakkarainen haluaa palauttaa Suomeen päätösvaltaa maataloustukipolitiikasta päättämiseen.
– Tilanne on sitä parempi, mitä enemmän saamme jatkossa itse päättää Suomen maatalouden tukemisesta. Suomen pohjoinen maatalousalue on aivan erilainen kuin Keski-Euroopassa ja ymmärrämme varmasti täällä paremmin, miten maataloutta pitäisi kehittää.
Hakkarainen nostaa esille Suomen maataloustuotteiden korkean laadun.
– Suomalaiset tuotteet ovat maailman parhaita. Se on pitkälti seurausta luonnon puhtaudesta. Vaikka meillä kasvukausi on lyhyt, talvikaudella pakkanen jäädyttää maaperän, jolloin routa tappaa bakteerit. Puhtaasta maasta saadaan puhdasta ruokaa.
EU:n pakotepolitiikka haitallista Suomelle
Hakkarainen harmittelee, että Suomi ei ole toistaiseksi onnistunut pitämään puoliaan EU:ssa, vaan unionissa suomalaisilta kuoritaan ”kermat päältä.”
– Suomalaiset ovat ehkä päässeet niihin pöytiin, joissa tehdään päätöksiä, mutta Suomen kannalta hyviä päätöksiä ei vain ole onnistuttu tekemään, kuten on nyt nähty. Olemme aivan liian kilttejä, vaikka Suomi on vuodesta toiseen EU:n nettomaksaja.
Nettomaksu kuvaa tilannetta, jossa jäsenvaltio maksaa EU:lle enemmän rahaa kuin unioni jäsenvaltiolle. Vuonna 2017 Suomen nettomaksu EU:lle oli jopa 275 miljoonaa euroa, joten pikkurahoista ei ole kyse.
Hakkarainen myös muistuttaa, että vientitaloudesta riippuvainen Suomi on kärsinyt pahasti EU:n Venäjään kohdistuvasta pakotepolitiikasta.
– Kun EU halusi panna kaupan poikki Venäjän kanssa, niin nämä pakotteet ovat iskeneet kaikista voimakkaimmin juuri Suomeen. Idänkaupan tyrehtymisen seurauksena olemme menettäneet ison summan rahaa.
– Venäläisissä kaupungeissa asuu miljoonia ihmisiä. Kyllä niihin menisi suomalaisia tuotteita vaikka kuinka paljon, jos vain saisimme takaisin mahdollisuudet tehdä kauppaa venäläisten kanssa, Hakkarainen sanoo.
Rajat ovat rakkautta omia kansalaisia kohtaan
EU:n keskeisiin periaatteisiin kuuluu työvoiman vapaa liikkuvuus, joka takaa EU-kansalaisille muun muassa oikeuden hakeutua työtehtäviin minne tahansa unionin jäsenvaltioon ilman muodollisia lupamenettelyitä.
Vapaan liikkuvuuden suosio on viime vuosina heikentynyt samalla, kun EU on osoittautunut kykenemättömäksi valvomaan ulkorajojaan. Vapaaseen liikkuvuuteen kyllästyminen oli myös keskeinen syy Britannian EU-eron taustalla.
Hakkarainen haluaa EU-parlamentissa purkaa vapaata liikkuvuutta ja palauttaa jäsenvaltioille valtaa omien rajojensa valvomiseen.
– Rajat ovat rakkautta valtion omia kansalaisia kohtaan. Vapaa liikkuvuus on tuonut mukanaan ongelmia, jotka ovat kaikkien tiedossa. Näitä ongelmia ei voida ratkaista pelkästään palkkaamalla lisää poliiseja ja viranomaisia, Hakkarainen sanoo.
EU-parlamentissa hän haluaa olla mukana kehittämässä EU:ta takaisin väljän kauppaliiton suuntaan, jolloin samalla unionin määräysvaltaa puuttua jäsenvaltioidensa asioihin vähennetään.
– Liittovaltiokehitys on pysäytettävä ja valta palautettava takaisin kansallisvaltioille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vapaa liikkuvuus Ilmastonmuutos Rajavalvonta Kansallisvaltio Nettomaksaja maataloustuki Metsäteollisuus perussuomalaiset Eurovaalit Maatalous Teuvo Hakkarainen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Eurovaaleilla suuri ja välitön vaikutus kotimaan politiikkaan – ”Mitä paremmin perussuomalaiset menestyvät, sitä enemmän muilla puolueilla puntti tutisee”

Hakkarainen: Olin henkilökohtaisesti Torniossa jarruttamassa maahanmuuttoa

Hakkarainen: ”Alipalkkaiset laittomat syrjäyttävät suomalaiset työntekijät”

PS-Nuorten puheenjohtaja: Maahanmuuttoahdistus koskettaa monia suomalaisia

Perussuomalaiset: Sitran ilmastokiristykset punavihreää pelottelua – ”On käsittämätöntä, että suomalaisia syyllistetään oman auton käytöstä”

Muut puoluejohtajat esittävät kireää ilmastopolitiikkaa – Halla-aho: Liika kunnianhimo ajaa teollisuuden eniten saastuttaviin maihin

Ilmastohuolia EU:n tapaan: Varaa 50 prosenttia enemmän rahaa virkamiesten lentomatkailuun yksityiskoneilla

PS-Naiset: Jopa keskustapuolue hylkäämässä maaseudun – ruoantuotanto ja huoltovarmuus kriisissä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








