

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Huhtasaari: EU ei palvele jäsenvaltioitaan, vaan jäsenvaltiot palvelevat paisunutta hallintoa – ”On aika kaataa rahanvaihtajien pöytä”
Eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari arvioi, että Euroopan kansallismielisten puolueiden hetki on nyt tullut, ja ne nousevat merkittävään asemaan europarlamentissa seuraavalla vaalikaudella.
Eurovaaliehdokas, kansanedustaja ja perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari arvioi, että näissä vaaleissa nähdään EU:ssa vallan vahtivuoron vaihtuminen, joka alkaa Euroopan parlamentista.
– Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset ottivat Suomen takaisin. Näissä vaaleissa otamme Euroopan takaisin, yhdessä muiden kansallismielisten puolueiden kanssa, Huhtasaari sanoo päättäväisesti.
Hän viittaa siihen, että Euroopan parlamenttiin on todennäköisesti muodostumassa laaja kansallismielisten puolueiden ryhmä, johon perussuomalaiset on hakeutumassa mukaan.
Kansallismielisillä puolueilla yhteiset tavoitteet
Tällä hetkellä perussuomalaiset kuuluvat parlamentissa ECR-ryhmään. Uuden ryhmän perustamisesta on kuitenkin käyty etukäteen tunnusteluja Italian sisäministerin Matteo Salvinin johdolla. Myös Huhtasaari tapaa Salvinin lähipäivinä.
Eurooppalaisten kansallismielisten puolueiden välillä on joitakin eroja. Huhtasaari korostaa, että kaikkia yhdistävät kuitenkin samat keskeiset tavoitteet.
– Yhteisiä pyrkimyksiä ovat ainakin haittamaahanmuuton vastustaminen, EU:n budjettivallan kaventaminen, yhteisvastuiden purkaminen ja tavoite kehittää EU:ta itsenäisten kansallisvaltioiden liitoksi.
Aloitevalta lainsäädännöstä EU-parlamentille
Huhtasaari julkaisi äskettäin vaalivideon, joka päättyy lauseeseen ”On aika kaataa rahanvaihtajien pöytä”. Tällä vertauskuvalla viitataan nimenomaan tunkkaiseen EU:n keskushallintoon.
– EU kaipaa puhdistusta. Epädemokraattista keskushallintoa on vähitellen ryhdyttävä purkamaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että EU ei palvele jäsenvaltioitaan, vaan jäsenvaltiot palvelevat paisunutta hallintoa, joka ruokkii itse itseään.
Suuri osa Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta. Huhtasaari pitää ongelmallisena tilannetta, jossa EU-parlamentilla ei ole tosiasiallista valtaa tehdä lainsäädäntöaloitteita, vaan tämä oikeus on virkamiesten johtamalla komissiolla.
– EU-parlamentille tulisi siirtää aloitevalta lainsäädäntöasioissa, sillä se on demokraattisesti valittu toimielin, toisin kuin komissio, Huhtasaari sanoo.
EU kulukuurille, turhia virastoja ja hallintoa purettava
Virallisten EU-toimielimien ympärille on kasattu valtava hallinto-organisaatio, johon kuuluu useita erillisiä yksiköitä ja virastoja, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan. Huhtasaari haluaakin EU:n kulukuurille ja viittaa EU:n paisuneisiin kustannuksiin jäsenvaltioille.
– Lopetetaan tulonsiirtounioni ja ajetaan samalla alas turhia virastoja ja hallintoa. Kun Ison-Britannian ero unionista toteutuu, vastaavasti Euroopan parlamentin kokoa tulisi pienentää.
EU:ssa keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu ilmastonmuutoksen torjuminen. Huhtasaari on kuitenkin huolissaan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden seurauksista.
– Ilmastotoimilla tulisi olla jäsenvaltioiden kansalaisten tuki. Ilmastovouhotus ei saa johtaa siihen, että Suomen maataloutta ajetaan ahtaalle, jolloin samalla kansallinen huoltovarmuus heikentyy. On huomattava, että ilmastotekoja voidaan tehdä myös paikallisesti, suosimalla lähiruokaa ja käyttämällä lähienergiaa.
– EU:lla olisi myös mahdollisuus ajaa WTO:ssa (Maailman kauppajärjestö) tuotekohtaisia hiilitulleja unionin ulkopuoliselle tuonnille, jolloin samalla ohjattaisiin suurimpia saastuttajia ottamaan kestävästi ympäristö huomioon toiminnassaan, Huhtasaari sanoo.
Asioille voi aina tehdä jotain – myös EU:ssa
EU perustettiin aikoinaan palvelemaan eurooppalaisten valtioiden yhteistyötä, helpottamaan kaupankäyntiä ja samalla ylläpitämään rauhaa. Vuosikymmenien aikana EU on vähitellen kehittynyt liittovaltioksi, ja tätä kehitystä perussuomalaiset haluaa olla mukana purkamassa Euroopan parlamentissa.
Huhtasaari sanoo, että rauhan ylläpitäminen ja sisämarkkinat eivät vaadi poliittista tulonsiirtounionia.
– Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on Suomen itsenäisyyden palauttaminen. Isojen muutosten tekeminen saattaa näyttää vaikealta, mutta kuten Brexit on osoittanut, asioille voi aina tehdä jotain. Lähtekäämme siis hakemaan EU:sta itsenäisyyttä takaisin.
Britannian EU-ero on kuitenkin osoittanut, että unionista eroaminen on tehty hyvin vaikeaksi, jopa Britannialle, joka on kuitenkin suurvalta ja sotilasmahti.
– Suomen eroaminen EU:sta ei ole tällä hetkellä realistinen vaihtoehto. Jos tähän mentäisiin, EU:n kostotoimet iskisivät voimakkaasti Suomeen. Tämän vuoksi juuri nyt kannattaa pyrkiä muuttamaan EU:ta sen sisältä. Se voidaan tehdä vähitellen, ensin EU-parlamentista jotta on mahdollista saada aikaan positiivinen kierre. Pidemmän aikavälin tavoite on kuitenkin Fixit.
Maahanmuutosta tulossa EU:n kohtalonkysymys
Ison-Britannian EU-eron taustalla vaikutti suuresti Britannian kansalaisten kyllästyminen maahanmuuttoon ja vapaaseen liikkuvuuteen. Huhtasaari näkee, että maahanmuutosta on tulossa kohtalonkysymys, joka ratkaisee EU:n tulevaisuuden.
– Pysyykö Eurooppa jatkossa kristillisen perinnön ja valistuksen Eurooppana vai ottaako islam täällä vallan? EU voisi ja sen pitäisikin tarjota tukea jäsenvaltioilleen kansallisvaltioiden suojelemiseksi. Aivan ensimmäiseksi EU:n pitäisi saada oma ulkorajavalvontansa kuntoon. EU:n ei pidä missään tapauksessa ryhtyä päättämään maahanmuutosta jäsenvaltioidensa puolesta, Huhtasaari sanoo.
Hän viittaa maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin ja laajentuneeseen turvallisuusuhkaan erityisesti Ruotsissa ja Ranskassa.
– Olen pessimisti, joten ajattelen että Ruotsia ei voi ehkä enää pelastaa. Euroopan mittakaavassa huonoa kehitystä voi kuitenkin hidastaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turvallisuusuhat keskushallinto yhteisvastuut liittovaltiokehitys kansallismieliset puolueet Tulonsiirtounioni vapaa liikkuvuus haittamaahanmuutto Ilmastonmuutos Rajavalvonta Brexit Iso-Britannia Suomi Ranska Ruotsi Talouspolitiikka Laura Huhtasaari perussuomalaiset Eurovaalit Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








