

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Kotro: Lobbaajat muokkaavat kulisseissa EU-lakeja – suuryritykset hyötyvät, lasku lankeaa kansalaisille
Perussuomalaisten Olli Kotro vastustaa liittovaltiokehitystä ja aikoo tehdä EU-parlamentissa suomalaisten edun mukaista politiikkaa. Tavoitteena on myös unionin kulujen leikkaaminen ja samalla Suomen maksujen vähentäminen.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas, kauppatieteiden maisteri Olli Kotro sanoo, että 2010-luvulla EU:ta on ryhdytty johtamaan fanaattisesti.
– Taustalla on raharuhtinaiden, pankkien ja pelurien vahva ideologia, joka pyrkii tekemään unionista liittovaltion. EU on tänä päivänä epäyhtenäinen kerho, jota jotkut jäsenmaat osaavat käyttää hyväkseen, tosin Suomi ei tähän ole pystynyt.
– Suomalaisten kannalta keskeinen haasteemme on se, että EU vähitellen kaventaa itsemääräämisoikeuttamme ja lisää yhteisvastuuta muiden töppäyksistä ja veloista. Tämä kehitys tulee jatkumaan, kunnes EU-liitovaltio on saatu aikaan. Siksi EU-integraatio on pysäytettävä.
37-vuotias Kotro tietää mistä hän puhuu, sillä hän on nuoresta iästään huolimatta vaikuttanut jo useita vuosia EU-tasolla. Tällä hetkellä hän työskentelee virkamiehenä Euroopan parlamentin ECR-ryhmässä. Aiemmin hän on toiminut Jussi Halla-ahon ja Pirkko Ruohonen-Lernerin parlamenttiavustajana.
Pelkän parlamentin kulut 2 miljardia vuodessa
Perussuomalaisella eurovaaliehdokkaalla on laaja kielitaito: ruotsin ja englannin lisäksi hän osaa myös saksaa ja ranskaa. Usean vuoden EU-parlamentissa työskentelyn aikana talo ja sen toimintatavat ovat tulleet tutuiksi. Tätä kokemustaan ja osaamistaan Kotro tarjoaa nyt käytettäväksi suomalaisten hyväksi seuraavalla kaudella Euroopan parlamentissa.
Kotro vastustaa liittovaltiokehitystä ja pyrkii tekemään EU-parlamentissa suomalaisten edun mukaista politiikkaa. Tavoitteena on myös unionin kulujen leikkaaminen ja Suomen maksujen vähentäminen.
– EU:n kuluja on mahdollista leikata, jos asiassa saavutetaan yhteinen tahtotila. Tällä hetkellä sitä ei ole. Vai milloin viimeksi kuulit kenenkään EU-parlamentaarikon tai virkamiehen puhuvan asiasta? Kotro kysyy.
EU:ssa toimitaan yleensä niin, että jokaiseen ongelmaan tai haasteeseen tarjotaan ratkaisuna lisää EU:ta. Se johtaa yleensä uusien virastojen perustamiseen ja hallinnon lisäämiseen.
– Pelkät parlamentin kulut ovat noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Kaikkien EU-hallinnon kulujen lisääminen on hyvin helppoa. Jos päätöksiä tehtäisiin, teoriassa helppoa olisi myös kulujen leikkaaminen, mutta sitä ei ole näköpiirissä. Esimerkiksi EU-parlamentti voisi lopettaa Brysselin ja Strasbourgin välillä matkustamisen ja kokoontua yhdessä paikassa.
Valtaa pyritään siirtämään vähitellen EU:lle
EU:n perussopimuksiin kirjattu subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate säätelee toimivallan jakoa unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä. Periaatteen mukaan unioni käyttää omaa toimivaltaansa vain silloin, kun jäsenvaltioiden omat toimet eivät riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Subsidiariteettiperiaate pyrkii osaltaan turvaamaan jäsenvaltioiden oman päätösvallan, mutta siitä on viime vuosina lipsuttu. EU tunkeutuu huomaamatta ja vähitellen yhä useammalle elämänalueelle.
– Kuinka paljon asioita Suomen eduskunta voi enää päättää itsenäisesti? Jos tarkastellaan hallituksen esityksiä viime vuosilta, useimmat on nykyään laadittu yhdenmukaisiksi EU-oikeuden kanssa. Vallan siirto Suomesta EU:hun tapahtuu vähitellen, vaikka moni ei siihen kiinnitä huomiota, Kotro sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi EU:n vaatiman yhdenmukaisen rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän. Kotro tietää, että monien uudistusten taustalla on vain yksinkertaisesti isojen firmojen pyrkimys kasvattaa liikevoittoaan. Tämä tapahtuu EU:n lainsäädäntöelimiin kohdistuvalla vaikuttamisella.
– Lobbaajat muokkaavat kulisseissa EU-lakeja. Suuryritykset ja niiden omistajat hyötyvät lopputuloksesta, mutta lasku lankeaa kansalaisille.
Kokoomuksen ryhmä vastusti lobbarirekisteriä
Avainasemassa oleviin päättäjiin vaikuttamista, eli lobbaamista on tapahtunut EU:ssa aina. Ongelmana voidaan kuitenkin nähdä avoimuuden puuttuminen. EU-lainsäädännön todellisia tavoitteita tai niiden vaikutuksia voi olla hankala arvioida.
Päättäjiä lobataan monissa asiayhteyksissä, mutta kaikki eivät ole avoimia tapaamisistaan. Varsinkin lainsäädännön aloitevaltaa käyttävään komissioon kohdistuu paljon lobbausta. Kotron mielestä EU-parlamentin pitäisi ottaa käyttöön lobbarirekisteri, josta kävisi ilmi, minkä intressiryhmän tai yrityksen edustajat ovat käyneet tapaamassa parlamentin jäseniä.
– Lobbarirekisteriä on esitetty, mutta se ei ole mennyt läpi. Asian selvittämiseen perustettiin työryhmä ja aiheesta on käyty keskusteluja, mutta lopputulos jäi torsoksi. Parlamentin jäsenille eli mepeille on siis edelleen vapaaehtoista kertoa, keitä he tapaavat. Se on tietysti suuryritysten kannalta hyvä, kun ne voivat toistaiseksi jatkaa vaikuttamispyrkimyksiään EU-kulisseissa.
– Erityisen voimakasta lobbarirekisterin vastustaminen on ollut europarlamentin EPP-ryhmässä, johon myös kokoomus kuuluu. EPP:ssä vaikuttaville puolueille olisi näköjään hirveä ongelma kertoa avoimesti, ketä puolueiden edustajat tapaavat, Kotro ihmettelee.
Kansallismieliset torppaamassa huonoa EU-politiikkaa
Äskettäin Kotro toimi perussuomalaisten edustajana Italian sisäministeri Matteo Salvinin Lega-puolueen Milanossa järjestämässä Euroopan kansallismielisten puolueiden konferenssissa.
– Olin paikalla perussuomalaisten valtuutettuna edustajana. Tilaisuudessa ei varsinaisesti sovittu mistään, mutta siellä perussuomalaiset ilmoittivat olevansa valmiita yhteistyöhön Euroopan parlamentissa osana kansallismielistä ryhmää. Salvinin konferenssissa siis käytiin välietapin tyylisesti läpi ajatuksia perustaa uusi ryhmä EU-parlamenttivaalien jälkeen.
EU:ssa työskentelyn aikana Kotro on nähnyt, että EU:n muuttaminen hallinnon sisältä on hidasta ja hankalaa, mutta asioille voidaan silti aina tehdä jotain. Jatkossa kansallismieliset puolueet saattavat muodostaa parlamentissa jopa toiseksi suurimman ryhmän, jolla on vahvaa vaikutusvaltaa.
– Isojen muutosten tekeminen vaatisi puuttumista EU:n perussopimuksiin. Kuitenkin isossa kansallismielisessä ryhmässä voidaan vähintäänkin jarruttaa EU:n huonoimpia toimenpiteitä ja sitä kautta kasata poliittista painetta.
Kotron mukaan EU:n muuttaminen paremmaksi voi tapahtua myös paremmalla tiedottamisella kansalaisille.
– Me voimme järjestää tiedotustilaisuuksia sekä käyttää sosiaalista mediaa kertoaksemme, millaisia vaikutuksia EU-päätöksillä on kansalaisten elämään, eli miten EU-lainsäädäntö realisoituu ihmisten arkeen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jäsenvaltiot päätösvalta kansallismieliset puolueet lobbarit Suuryritykset Matteo Salvini Olli Kotro EU-komissio Pankit europarlamentti EPP perussuomalaiset Eurovaalit Jussi Halla-aho Pirkko Ruohonen-Lerner Kokoomus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Junnila: Lobbaukselle tarvitaan säännöt, ei pelkkää rekisteriä

Eurovaaliehdokas Kotro: EU-kauppapolitiikka uhka hyvinvoinnille ja demokratialle

Eurovaaliehdokas Kotro: EU vie leivän suomalaisen pöydästä

Eurovaaliehdokas Kotro: Turkin siteet Suomen moskeijoihin katkaistava

Europarlamentaarikko Ruohonen-Lerner: Suomi rahoittaa EU:ta sadoilla miljoonilla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








