Eurovaaliehdokas Kotro: Turkin siteet Suomen moskeijoihin katkaistava

Perussuomalaisten ehdokkaaksi toukokuun Euroopan parlamentin vaaleihin valittu Olli Kotro vaatii Turkin taloudellisten ja poliittisten siteiden katkaisemista Suomessa sijaitseviin moskeijoihin. Ratkaisuksi hän näkee EU:n hyväksymän mahdollisuuden puuttua kolmansista maista suuntautuviin investointeihin.

Miten Suomessa ei nähdä vaaraa?

Kotro näkee Turkin rahoittamien moskeijoiden olevan potentiaalisia radikaalin islamin ja turkkilaisen kiihkonationalismin levittämisen tyyssijoja. Esimerkkinä Kotro kertoo turkkilaisten moskeijoiden perjantairukousten (khutba) alkavan rukouksella Turkin, sen kansakunnan ja johtajien suuruudelle.

– On hämmentävää, kuinka Suomen media ja valtavirran poliitikot ovat unohtaneet täysin sen vaaran, jonka luo ulkomainen rahoitus radikaalin islamin kasvulle.

Imaamit Turkin valtion virkamiehiä

Vuonna 2016 rekisteröity Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta (Finlandiya Diyanet İslam Cemaati) hallinnoi Vantaalla, Porissa, Turussa ja Lahdessa sijaitsevia moskeijoita. Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta on osa Uskonnollisten asioiden turkkilais-islamilaista liittoa (DITIB, Diyanet İşleri Türk-İslam Birliği), joka kontrolloi moskeijoita yli 200 kaupungissa Euroopassa ja jonka imaamit ovat Turkin valtion virkamiehiä.

Kotro perustaa tietonsa ranskalaisen Questions Internationales -lehden (QI nro 94) ja brittiläisen Financial Timesin (FT 24.3.2019) aiheesta julkaisemiin artikkeleihin. Financial Timesin mukaan Saksa haluaa katkaista taloudelliset ja poliittiset siteet omien muslimiyhdyskuntiensa ja Turkin valtion välillä. Itävalta puolestaan on jo aikaisemmin kieltänyt ulkomaisen rahoituksen moskeijoille.

Radikaali islam vakavin ulkoinen uhka

EU hyväksyi maaliskuussa 2019 uudet puitteet EU:hun kolmansista maista suuntautuvien investointien seuraamiseksi. Tämä luo Kotron mukaan myös Suomelle mahdollisuuden puuttua ulkomaiseen rahoitukseen islamilaisille yhdyskunnille.

– Radikaali islam on vakavin Suomen ja Euroopan kohtaamista ulkoisista uhkista, mikä tulee huomioida myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvänä perusteena ulkomaisten investointien seurannassa, sanoo Kotro.