

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Partanen: EU:lle ei saa antaa verotusoikeutta
Kajaanilainen kaupunginvaltuutettu ja eurovaaliehdokas Minna Partanen vastustaa voimakkaasti EU:n liittovaltiokehitystä, joka vie Suomelta koko ajan enemmän valtaa muiden käsiin maatamme koskevissa asioissa.
Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Minna Partanen osallistui äskettäin vaalipaneeliin, jossa kaikki muutkin panelistit vakuuttivat olevansa EU:n liittovaltiokehitystä vastaan, vaikka heidän edustamansa puolueet europarlamentissa istuvatkin liittovaltiomyönteisissä ryhmissä.
– Sanoinkin paneelissa, että on ihmeellistä, miten te olette tässä asiassa samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa. Kuitenkin perussuomalaiset on Suomessa ainoa suuri puolue, joka on ollut aina johdonmukaisesti EU:n liittovaltiokehitystä vastaan, Partanen heittää.
Eurokriittiset ryhmät yhteen
Jotta liittovaltiokehitystä EU:ssa voidaan torjua, pitää europarlamenttiin saada riittävän suuri ryhmä kansallismielisiä ja eurokriittisiä edustajia eri maista. Tällä hetkellä ovat käynnissä neuvottelut uuden eurokriittisen ryhmän muodostamisesta.
Päätöksenteossa pitää lähteä siitä, että kaikki EU-maat saavat tehdä yhteistyötä niiden maiden kanssa kuin haluavat.
– Viime aikoina on ollut paljon esillä EU:n verotusoikeus. Tämä on yksi esimerkki sellaisesta asiasta, jonka toteutuminen pitää pyrkiä estämään. EU-vero olisi siksi haitallinen, koska verotusperiaatteet eri maissa poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Sitten ei olisi enää paljon varaa neuvotella jäsenmaksujen suuruudesta, jos ne kerättäisiin kansalaisilta suoraan verojen muodossa, Partanen pohtii.
Schengen-sopimus neuvoteltava uusiksi
Schengen-rajasopimus pitäisi neuvotella uudelleen siten, että kukin jäsenmaa voisi aloittaa rajatarkastukset silloin, kun itse katsovat sen tarpeelliseksi.
Esimerkiksi vuoden 2015 maahanmuuttokriisi saatiin kuriin kansallisilla toimilla EU:n ollessa tilanteessa voimaton. Silloin moni EU-maa otti käyttöönsä sisärajatarkastukset Schengen-sopimuksen vastaisesti – ja hyvä olikin että ottivat, sillä vain siten maahanmuuttajien vyöry saatiin kuriin.
– Minun kokemukseni mukaan ihmisellä, jolla on passi ja puhtaat jauhot pussissa, ei ole vaikeuksia näyttää sitä ja kertoa kysyttäessä matkansa tarkoitusta, eli turismi ei siitä kärsisi. Schengen-sopimus pitäisi avata uudelleen, jotta jokaisella EU-maalla olisi valta päättää itse myös omista rajoistaan, sanoo Partanen.
Jäsenmaksut alkavat muistuttaa tulonsiirtoja
EU:n jäsenmaksut on sidottu bruttokansantuotteeseen, ja maksuneuvotteluissa Suomi on aina ollut aika suuri häviäjä. Toisaalta viime aikoina on EU:ssa puhuttu paljon tukien leikkaamisesta harvaanasutuilta seuduilta, joka Suomessa koskisi varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen alueita.
Myös jäsenmaksukysymyksessä pitäisi olla neuvottelukeinoja.
– Suomi on ollut koko 2000-luvun EU:n nettomaksajien joukossa, eli jäsenmaksut alkavat muistuttaa suoria tulonsiirtoja yksiltä mailta toisille. Jos mitään keinoa löytyisi jäsenmaksujen pienentämiseksi siten, että emme olisi enää EU:n nettomaksaja, alettaisiin olla jo oikeassa suunnassa, Partanen toteaa.
Vähemmän direktiivejä ja asetuksia
Tällä hetkellä EU:ssa eniten valtaa käyttää EU-komissio, joka ei ole demokraattisesti valittu toimielin. Suomi tarvitsee vähemmän direktiivejä ja vähemmän suoria asetuksia.
Direktiivien ongelmallisuutta lisää sekin, että jotkut maat, kuten Suomi, noudattavat kaikkia sääntöjä pilkulleen ja jopa keksivät itse itselleen lisää näyttääkseen, miten esimerkillisiä mallioppilaita ovat, kun taas monet suuret jäsenmaat laiminlyövät niiden noudattamisen täysin.
– EU on aikanaan perustettu talouden ja turvallisuuden takia, mutta viime vuosina on menty siihen suuntaan, että sieltä tulevat myös Suomen lait ja asetukset yhä enenevässä määrin. Pitäisikö EU:ssa ottaa askel taaksepäin ja palata siihen, että nostetaan turvallisuus ja sisämarkkinat pääasiaksi ja jätetään jäsenmaita sitova byrokratia vähemmälle? Partanen kysyy.
Jopa 80 prosenttia lainsäädännöstä tulee jo Brysselistä
Joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia Suomen laeista ja asetuksista tulee jo Brysselistä. Siinä pelissä toiset pärjäävät ja toiset eivät. Suomi ei valitettavasti ole pärjännyt.
– Toinen suuri vallankäyttäjä EU:ssa ovat lobbarit ja heidän takanaan on rahaa. Jopa aamiaismuroille on EU:ssa omat lobbarinsa. Siitä voi päätellä, millainen hullunmylly siellä on, kun kaikki haluavat ajaa siellä omaa asiaansa, joka on sitten Suomen budjetista pois, Partanen sanoo.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- direktiivit liittovaltiokehitys Minna Partanen lainsäädäntö jäsenmaat Rajavalvonta Byrokratia Eurovaalit EU maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eurovaaliehdokas Kinnunen: Kova Brexit nyt – ja kova Fixit nyt!

Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten huolet samansuuntaisia: Huolina on maahanmuutto, terrorismi ja taloustilanne

Uusi pelinavaus: Vähintään neljännes EU-budjetista ilmastonmuutoksen torjuntaan

Eurovaaliehdokas Nieminen: ”Kansalliset sisärajat saatava omaan hallintaan”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








