

PS ARKISTO
Eurovaaliehdokas Sara Seppänen: ”EU:n palattava perustehtäviinsä vahvistamaan Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä”
Europarlamenttiin pyrkivä perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen haluaa EU:n luopuvan kaikesta näpertelystä ja ujuttautumisesta kansallisvaltioiden lainsäädäntöön. Suomella ei ole varaa yhteenkään sellaiseen meppiin, joka ei puolusta Suomen ja suomalaisten etua.
Pitkään kotimaan politiikassa sen kaikilla tasoilla vaikuttanut Sara Seppänen on erityisesti kansanedustajan ominaisuudessa ja valiokuntatyössään nähnyt EU:n vaikutukset suomalaisten tavallisten ihmisten elämään ja sen problematiikan, joka Suomella EU-lainsäädännön kanssa on.
– Haluan olla vaikuttamassa siihen, että EU palaa perustehtäviinsä vahvistamaan Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä ja jättää pois kaiken näpertelyn ja astumisen kansallisen lainsäädännön tontille, Seppänen sanoo.
Suunnan on muututtava viimeistään nyt
Euroopan unioni on läntinen arvoyhteisö, jolla on tärkeä rooli jo historiansakin vuoksi. Europarlamentin on kuitenkin viimeistään nyt muutettava suuntaa ja otettava voimakkaampi arvoyhteisön rooli esimerkiksi Ukrainan tukemisessa. Kaikki epäröinti ja viivyttely on lopetettava ja osoitettava, että EU:lla on vahva yhteinen tahtotila puolustaa länsimaista oikeusvaltiota ja demokratiaa.
– Suomi on osa Eurooppaa ja läntistä arvoyhteisöä. Meidän on pyrittävä tehokkaammin ja voimakkaammin löytämään EU:n sisällä samanmieliset kumppanit, jotka eivät kannata liittovaltiokehitystä vaan terveempää EU:ta, joka keskittyy yhteistyöhön Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta, Seppänen pohtii.
Suomi arktisena maana on tulevalla europarlamenttikaudella aivan keskiössä, koska arktisten maiden rooli tulee geopoliittisesta tilanteesta johtuen kasvamaan. Suomella on myös hyvin paljon luonnonvaroja, kuten metsiä ja kriittisiä mineraaleja.
– Olemme erittäin tärkeässä roolissa myös puolustamassa sitä tervettä EU-linjaa, että emme toivo liittovaltiokehitystä tai yhteisvelkaa.
Kansalliset erityispiirteet tunnustettava
Euroopan parlamentin jäsenenä Seppänen puolustaisi ennen kaikkea suomalaisia ja itsenäistä Suomea. EU:n on tunnustettava ja otettava päätöksenteossaan huomioon eri jäsenvaltioiden kansalliset erityispiirteet, eikä se voi pakottaa jäsenmaitaan lainsäädäntöön, joka ei niille sovi. Esimerkkinä Seppänen mainitsee älyttömän juomavesidirektiivin, joka on Suomen olosuhteissa kallis ja haitallinen.
– Tällä hetkellä EU ujuttautuu kansallisen sivistys- sekä koulutuspolitiikan tontille ja pyrkii sosiaalipolitiikkaan. Metsien monitorointiasetus on hyvä esimerkki siitä, miten EU yrittää vaikuttaa metsäpolitiikkaan. Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa yhteenkään meppiin, joka ei puolusta Suomea, Seppänen toteaa.
Yhteinen etu vain turvallisuuspolitiikassa
Seppäsen mielestä on naiivia kuvitella, että EU:lla olisi jokin yhteinen etu muissa kuin turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Suomen on otettava viime vuosia voimakkaampi rooli omien etujensa ajamisessa EU:n sisällä, ja EU:n on otettava hieman taka-askelia laajentumiskehityksessään.
– EU on perustettu aikanaan rauhan ja Euroopan yhtenäisyyden edistämiseksi. Nyt se näpertelee pullonkorkkien kanssa eikä ota huomioon EU-maiden erilaisia olosuhteita. Suomessa arktisena pitkien välimatkojen maana kuluu paljon energiaa talojen lämmittämiseen ja liikenteeseen. EU:n pitäisi vähentää reilusti lainsäädäntöä ja keskittyä kansainvälisiin sopimuksiin ja isoihin kysymyksiin, Seppänen kertoo.
Maahanmuutto on Euroopan kohtalonkysymys
Ruoantuottajat tarvitsevat EU:lta tulevat tuet, mutta siinäkin tuki tulisi kohdentaa suoraan varsinaiseen ruoantuotantoon, ei näennäisviljelyyn eikä hiilensidontaan. Maahanmuuttopakti on täysin riittämätön siirtolaisongelman ratkaisemiseksi. Seppäsen mielestä EU:ssa tulisi ottaa käyttöön niin sanottu Ruanda-malli, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin EU:n ulkopuolisissa turvallisissa maissa ja unionin alueelle pääsisivät vain todelliset avuntarvitsijat.
– Koko maahanmuuttokysymys on oikeastaan Euroopan kohtalonkysymys – eurooppalaisen kulttuurin, arvojen ja elämäntavan kohtalonkysymys. On totta, että väestö vanhenee, mutta meillä on käynnissä myös hyvin voimakas tekoälyn kehitys, työ muuttaa muotoaan ja suorittavan työn muodot ehkä korvautuvat tekoälyn avustuksella. Ehkä meillä on myös liioiteltu työvoiman tarvetta. Tarvitsemme aitoa osaamista ja innovaatioita, emme laitonta maahanmuuttoa emmekä halpatyövoimamaahanmuuttoa, Seppänen pohtii.
Halu puolustaa Suomea ja suomalaisia
Seppäsellä on aina ollut hyvin vahva oikeudenmukaisuuden taju, ja hänelle on tärkeää pyrkiä korjaamaan vääryydet yhteiskunnassa. Hän on rakastanut Suomea ja suomalaisia pienestä tytöstä saakka, ja hänellä on aina ollut halu päästä vaikuttamaan asioihin suomalaisten puolesta.
– Myöskään opettajaidentiteetti ei ole minusta hävinnyt, vaikka kansanedustajan tehtävä onkin tullut opettajuuden tilalle. Opettajuus on ollut minulle kutsumusammatti, ja kansanedustajuudessa on jotain samaa. Tähän tehtävään päätyy ihmisiä, joilla on syvä halu vaikuttaa, huoli jostain asiasta tai pyrkimys oikeudenmukaisuuden toteutumiseen, Seppänen sanoo.
Lapin luonto antaa voimaa
Lapin vaalipiiristä eduskuntaan valittu 41-vuotias Sara Seppänen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Aikaisemman työuransa hän on tehnyt luokanopettajana. Ennen viime eduskuntavaaleja Seppänen oli opintovapaalla kirjoittamassa väitöskirjaansa. Hän on naimisissa ja hänellä on aikuinen tytär ja 15-vuotias poika.
– Lapin luonnosta saan valtavasti voimaa. Luontoa pitää kunnioittaa, mutta myös ihmisellä pitää olla paikka elää vuorovaikutussuhteessa luonnon kanssa. Ihmiset tarvitsevat esimerkiksi kaivosteollisuuden tuottamat mineraalit, mutta samaan aikaan on pidettävä huolta ympäristöstä ja säilytettävä tasapaino ihmisen ja luonnon välillä, Seppänen kertoo.
– Erityisesti Lapin erämaat ovat minulle hyvin tärkeitä. Sikäli kuin vapaa-aikaa jää, niin menen metsään tai nuotiolle.
Artikkeli on julkaistu Suomen Uutisissa 8.5.2024. Julkaisemme artikkelin uudestaan osana perussuomalaisten eurovaaliehdokkaiden esittelykierrosta.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sivistys- ja koulutuspolitiikka siirtolaisongelma Sara Seppänen metsäpolitiikka kansallisvaltiot liittovaltiokehitys päätöksenteko Turvallisuus Eurovaalit maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Seppänen: Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Kipinät iskivät vaalitentissä – Sebastian Tynkkynen: Vasemmisto yrittää työntää perussuomalaiset laitaoikeiston piiriin

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Eurovaaliehdokas Mauri Peltokangas: ”Suomalaiset osaavat itse päättää, miten hoidamme metsiämme, maataloutta ja teollisuutta”

Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen Ruanda-mallista: “Kohdemaan pohtimista tärkeämpää on se, miten voidaan valvoa Eurooppaan pyrkiviä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








