

Lehtikuva
EU:ssa alustava sopu Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevasta asetuksesta – ”Todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta”
Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun asetuksesta Euroopan unionin suuntaviivoiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi. Asetuksessa määritellään Euroopan laajuinen TEN-T-verkko ja säädetään muun muassa sen väyliä ja solmukohtia koskevista laatuvaatimuksista. Yhteisymmärrykseen päästiin kolmikantaneuvotteluissa 18.12.2023.
Suomi on vaikuttanut aktiivisesti EU:ssa, ja sopu huomioikin erittäin hyvin Suomen neuvottelukannat. Asetuksen valmistelun yhteydessä on tehty tiivistä pohjoismaista yhteistyötä. Sopu vahvistetaan ministerineuvoston kokouksessa.
– Asetus on todella tärkeä koko suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta. Aktiivisen vaikuttamisen ansiosta sopu huomioi useita Suomelle tärkeitä asioita muun muassa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta. Kiitän tästä koko liikenne- ja viestintäministeriön joukkuetta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 ehdotuksen uudeksi asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi.
Verkkoon mukaan uusia maanteitä
Maanteiden osalta Euroopan komission alkuperäisen ehdotuksen mukaiset lisäykset säilyivät. Näihin kuuluvat satamayhteydet valtatiellä 25 välillä Hanko-Mäntsälä, valtatie 15 välillä Kotka-Kouvola ja valtatie 12 välillä Rauma-Tampere-Tuulos.
Asetuksen jatkoneuvotteluissa huomioitiin sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet monipuolisesti, myös kartoissa. Jatkossa Turusta Norjaan kulkeva Eurooppatie 8 (E8) on kokonaisuudessaan osa kattavaa verkkoa, kun valtatie 21 Torniosta Norjan rajalle lisätään TEN-T-verkkoon.
Valtatien 21 osalta tehtiin monipuolista vaikuttamistyötä Pohjoismaiden, puheenjohtajamaa Espanjan sekä EU:n suuntaan syksyn 2023 aikana. Valtioneuvostossa yhteistyö erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön ja puolustusministeriön kesken on ollut tiivistä.
– Nyt määritelty TEN-T-verkko on kokonaisuutena oikein hyvä. Olen henkilökohtaisesti ollut yhteydessä niin pohjoismaisiin kumppaneihin, komissioon kuin puheenjohtajamaahankin, jotta huoltovarmuudelle tärkeä valtatie 21 lisättäisiin verkkoon. Olen erittäin tyytyväinen, että tarpeemme Pohjois-Suomessa on kuultu, ministeri Ranne sanoo.
Erityisolosuhteet huomioidaan joustavasti
Asetus huomioi erittäin hyvin ja joustavasti Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, harvan asutuksen ja ohuet liikennevirrat.
Kaskisten satama säilytti asemansa kattavassa verkossa. Oulun satama on jatkossa ydinverkossa. Lisäksi kattavaan verkkoon nousivat uusina Tornion, Inkoon, Joensuun ja Lappeenrannan satamat.
Suomi korosti neuvotteluissa loppuun asti, että Kokkolan satama tulisi lisätä ydinverkkoon ja Pietarsaaren satama säilyttää kattavassa verkossa. Tältä osin Suomen neuvottelutavoitteet eivät täyttyneet.
– Olemme puolustaneet Suomelle tärkeiden satamien asemaa hanakasti. Pitkäjänteisen vaikuttamisen ansiosta saimme läpi tavoitteemme Oulun ja Kaskisten satamien osalta ja edistimme loppumetreille saakka myös Kokkolan ja Pietarsaaren satamien asemaa, sanoo ministeri Ranne.
Sen sijaan TEN-T-verkon pääsyn kriteeriksi lisättiin Suomen vahvasti tukema energiakriteeri, joka huomioi satamien roolin energiahuollossa. Tämä voi tulevaisuudessa auttaa suomalaisia satamia nousemaan takaisin TEN-T-verkkoon. Myös satamien geostrateginen merkitys on mahdollista jatkossa huomioida kattavan verkon satamien määrittelyssä.
Suomi päättää jatkossakin raideleveydestään
Asetuksen mukaan jäsenmaiden tulee rakentaa uudet ydinverkon ja laajennetun ydinverkon ratayhteydet eurooppalaisen standardin mukaiseen 1 435 mm leveyteen ja arvioida olemassa olevan ratainfran osalta mahdollista raideleveyden muutosta.
Asetus kuitenkin mahdollistaa jatkossa Suomelle kansallisen harkinnan raideleveyden osalta vaikutusarviointiin pohjautuen. Tämä oli Suomelle yksi tärkeimmistä neuvoteltavista asioista. Suomella on käytössä 1 524 mm:n raideleveys.
Suomi-radan oikoratalinjaus poistettiin hallitusohjelman mukaisesti TEN-T-verkosta. Turun tunnin junan, Lentoradan ja Itäradan rataosuudet sijaitsevat laajennetussa ydinverkossa.
Itä-Suomen osalta saatiin säilytettyä jo EU:n neuvoston yleisnäkemykseen sisällytetty sopu, jonka mukaisesti ydinverkon ratayhteys jatkuu Lappeenrantaan asti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ratayhteydet raideleveys TEN-T pohjoismainen yhteistyö energiahuolto satamat maantieverkko liikenneverkko Itä-Suomi tieliikenneverkko Euroopan unioni Lulu Ranne Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus taklaa taantumaa: Työn kannustavuus paranee, investoinneista elinvoimaa, säästöjä ja tehokkaampaa hallintoa – Purra: ”Viimeinen hetki alkaa toimia”

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Purra: Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia

Painopiste siirtyy epäolennaisuuksista valtion perustehtäviin: Väyläverkkoon ja rautateille tulossa miljardien investointi

EU:n liikenneverkkoratkaisu on voitto Lapille – Seppänen: ”Näköjään vaati perussuomalaisen liikenneministerin, että näin tärkeä asia saadaan kuntoon”

Myös Itä-Suomi on huomioitava korkeakoulujen rahoitushaussa – hallitusohjelmassakin sitouduttu itäisen Suomen tukemiseen

Ministeri Ranne kiittelee kaikkien aikojen kumipyörämyönteisintä hallitusohjelmaa – kolmen miljardin investointipotista ei tingitty edes kevään riihessä

Ministeri Ranne: Eurooppatie 16:n jatkaminen Suomen puolelle vahvistaisi yhteyksiä länteen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








