LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat nihkeästi ajatukseen uudesta puolustusverosta. Vain 23 prosenttia kannattaa erillistä veroa, jonka tuotto korvamerkittäisiin maanpuolustukseen. Vastustajia on lähes puolet (46 %). Kolmannes ei ota kantaa.
Puolustusveron kannatus ei jakaudu selvästi puolueiden mukaan, mutta vasemmistoliiton äänestäjät suhtautuvat siihen keskimääräistä kriittisemmin.
Kun vastaajilta kysyttiin, miten kasvavat puolustusmenot tulisi rahoittaa, selvä viesti oli, että valtion on karsittava muualta. 48 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että valtion muita menoja on leikattava. 15 prosenttia oli uuden puolustusveron kannalla. 14 prosenttia rahoittaisi puolustusmenot korottamalla nykyisiä veroja. Viisi prosenttia vastaajista ottaisi lisävelkaa.
Suomi on päättänyt nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2029 mennessä, mikä tarkoittaa useiden miljardien lisäpanostuksia.
Torjuvaa suhtautumista veronkiristyksiin selittää suomalaisten kokemus verotuksen tasosta. EVA:n mukaan 56 prosenttia vastaajista pitää Suomen verotusta liian ankarana. 30 prosenttia eli selvä vähemmistö ei pidä sitä liian ankarana.
Verotusta liian ankarana pitävien osuus on noussut seitsemän prosenttiyksikköä keväästä 2023.
EVA:n johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tiivistää tulokset näin:
– Puolustusmenojen kasvattamiselle löytyy laajaa ymmärrystä, mutta suomalaiset eivät kannata lisämenojen rahoittamista veronkiristyksillä tai velkaantumisella. Kotitalouksien kukkaronnyörit ovat tiukalla, sillä kustannusten kasvu on tuoreessa muistissa ja tulevaisuuden taloustilanne epävarma. Suomalaiset vaativat päättäjiltä kykyä karsia valtion muita menoja, kun panostusta puolustukseen lisätään.
Kyselyyn vastasi 2 038 suomalaista 7.–20.10.2025. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä. Aineisto edustaa 18–79-vuotiasta väestöä ja on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelissa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.
Kaikissa Euroopan maissa tehdään parhaillaan päätöksiä bkt-osuuksien nostamisesta puolustusmenoihin. Kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että juuri nyt myös Suomen puolustusteollisuudelle on avautumassa uusia mahdollisuuksia. Samalla kyse olisi yhteistyön ylläpitämisestä. - Suomen kaltaiselle maalle kyse on valtavista rahasummista, Mäkelä sanoo.
Suomen puolustusmenot tullaan nostamaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja puolustuskykyä vahvistetaan selkeästi Venäjän luoman turvallisuusuhan vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen Jari Ronkainen pitää päätöstä tärkeänä ja välttämättömänä toimena Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tapasi mediaa Brysselissä Euroopan talous- ja rahoitusasioiden neuvoston, Ecofinin, kokouksen jälkeen. Purra korostaa, että eri valtioiden puolustusmenot - edes yhteiset - eivät voi antaa jäsenmaille talousjoustoa muualle kuin puolustukseen.
Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuva hallitus hallitus neuvottelee uusista, noin miljardin euron sopeutustoimista. Tuoreen kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista hoitaisi sopeutustoimet ensisijaisesti menoleikkauksilla ja 32 prosenttia veronkorotuksilla. 27 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
