Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tutkimuksen keskeinen havainto on, että suomalaisten arvomaailma on muuttunut oikeistolaisemmaksi, eli konservatiivisemmaksi ja markkinamyönteisemmäksi. Siten tutkimus korostaa suomalaisten kasvavaa tukea markkinataloudelle ja yrittäjyydelle.
Evan tutkimuksen mukaan puolet (49 prosenttia) suomalaisista sijoittaa itsensä poliittiseen oikeistoon. Oikeistolaisten osuus on korkeampi kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Vajaa kolmannes asemoituu vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.
Tutkimuksen mukaan erityisesti kristillisdemokraattien (KD) ja perussuomalaisten kannattajat ovat siirtyneet hivenen oikealle asenneilmastossa. Tämä kehitys näkyy muun muassa suhtautumisessa talouspolitiikkaan, maahanmuuttoon ja yhteiskunnan rakenteisiin.
Suomalaisten poliittinen itseymmärrys on tutkimuksen mukaan liikkunut kohti selvemmin määrittyviä aatteellisia identiteettejä. Yhä useampi valitsee puolensa – ja tekee sen entistä vahvemmin. Edellisellä mittauskerralla havaittu asenteiden polarisoituminen on pysynyt voimissaan. Suomalaiset kokevat tulosten valossa tarvetta löytää turvallisia ja jäsentyneitä vastauksia arvojen, identiteetin ja yhteiskuntapolitiikan kysymyksiin.
Oikeistolaisuuden kasvaneen suosion taustalla voi vaikuttaa sekin, että yleisesti suomalaisten suhtautuminen markkinatalouteen on muuttunut viimeisten viidentoista vuoden aikana selvästi myönteisemmäksi. Viime aikojen sotilaalliset kriisit ovat palauttaneet kovan turvallisuuden politiikan ytimeen. Lisäksi heikko kasvu sekä julkisen talouden velkaantuminen ovat lisänneet suomalaisten huolta julkisen talouden tilanteesta ja ylivelkaantumisesta.
Muutosta viime vuosina saattaa selittää myös kulttuurinen vastareaktio. Viime vuosina vihreät, vasemmistoliitto sekä niitä lähellä olevat aktivistiryhmät ovat profiloituneet yhä näkyvämmin ilmastoaktivismin (Elokapina) ja kansainvälisten solidaarisuusliikkeiden – kuten Palestiina-mielenosoitusten – kautta.
Vasemmistopuolueiden kannattajat käsittävät esimerkiksi rasismin yhteiskunnallisena ilmiönä paljon muita laajempana ja akuutimpana epäkohtana. Eduskuntavaalien 2023 alla nämä identiteettipoliittiset kysymykset kuitenkin puhuttelivat enää vain harvaa. Osaa oikeistolaistumisesta saattaakin selittää etäisyyden ottaminen vasemmistolaiseen aktivismiin.
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
