Ex-päätoimittaja Atte Jääskeläinen tyrmää ministeri Harakan hankkeen harkinnanvaraisesta tuesta medialle: ”Median ei tule olla riippuvainen hallitusten poliittisista voimasuhteista”

Ylen entisen päätoimittajan Atte Jääskeläisen mukaan koronakriisi tulee muuttamaan pysyvästi mediatalojen rahoitusta, joten kriisi koskee myös julkisen palvelun mediaa. – En usko, että voidaan välttää keskusteluja, joissa julkiselta medialta odotetaan säästöjä, koska myös muu julkinen sektori tulevaisuudessa säästää, Jääskeläinen sanoi AlfaTV:n KoronaLive-ohjelmassa.

Työelämäprofessori, Yleisradion entinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen kertoi maanantaina AlfaTV:n KoronaLive-ohjelmassa näkemyksiään koronan vaikutuksesta talouteen ja mediaan.

Jääskeläinen tekee itse tällä hetkellä tutkimusta koronakriisin vaikutuksesta mediaan. Jääskeläisen mukaan Ilmeisin muutos on se, että koronakriisi tulee vaikuttamaan median rahoitukseen.

– Mainosmarkkinat ovat romahtaneet kriisin aikana. Se saattaa tarkoittaa myös pysyvää pudotusta, rakenteellista muutosta, jossa mainosrahat siirtyvät pysyvämmin digitaaliseen todellisuuteen, joka taas tarkoittaa, että mediayhtiöiden todellisuus on pienempi kuin perinteisessä mediassa. Myös tilattavassa mediassa tapahtuu rakenteellisia muutoksia.

Suuret mediatalot pärjäävät jatkossa

Jääskeläinen arvioi, että julkisen palvelun media tulee kohtaamaan julkisen palvelun hurjan kriisin.

– En usko, että voidaan välttää keskusteluja, joissa julkisen palvelun medialta odotetaan säästöjä, koska myös muu julkinen sektori tulevaisuudessa säästää.

Jääskeläinen arvioi, että jatkossa nähdään suuria muutoksia niin mediassa, median tekemisen tavassa kuin yritysrakenteissakin.

– Tämä kaikki kiihdyttää muutosta, joka olisi tapahtunut muutenkin, eli yrityskoot kasvavat. Suomeen jää harvempia toimijoita, jolloin suuret tulevat hyötymään vaikka kaikki tulevat jotain menettämään.

Vapaassa yhteiskunnassa mediankin tulisi olla vapaata

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) valmistelee parhaillaan tukipakettia medialle. Pakettiin kuuluisi harkinnanvaraista tukea medialle.

Jääskeläinen sanoo, ettei ole tutustunut Harakan esitykseen, mutta Ylen ex-päätoimittaja sanoo yleisellä tasolla vierastavansa malleja, joissa hallitus ryhtyy määrittelemään, millaista median pitäisi olla ja sillä perusteella alkaa jakaa tukea medialle.

– Isossa kuvassa kyse on siitä, että jos uskomme vapaaseen yhteiskuntaan, niin kyllä mediankin tulisi sitten olla vapaata. Median ei tulisi olla riippuvainen kulloisenkin hallituksen poliittisista voimasuhteista.

Harakan hankkeeseen liittyy erityinen tukilautakunta tai työryhmä, joka myöntäisi hakemuksien perusteella avustuksia erilaisiin journalistisiin, ”laadukkaiksi” katsottuihin hankkeisiin. Jääskeläisen mukaan asia on hankala.

– Todennäköisesti olemme Suomessa siirtymässä kauteen, jossa politiikalla tulee olemaan merkittävästi suurempi rooli kuin mitä tähän mennessä sillä on ollut, näin siis myös muilla talouden lohkoilla kuin mediassa.

– Todennäköisesti nähdään paljon tilanteita, joissa hallitus joutuu päättämään, mitkä Suomen yritykset pelastetaan ja minkä annetaan kaatua. Vastaavasti muistutan, että olisi hankala tilanne, jos hallitus joutuu päättämään, minkä aatesuunnan edustaja on se media, joka hallituksen tuen saa ja mikä ei saa.

Media ja yhteiskunta polarisoituvat yhdessä

Jääskeläinen arvelee, että Suomessa alkaa ennen pitkää keskustelu siitä, mikä on yhteiskunnallisesti toivottava mediaympäristö ja minkälaista mediaa demokratia tarvitsee.

– Demokratialla on tällä hetkellä muitakin ongelmia, ja media on aina heijastuma yhteiskunnan arvomaailmasta. Polarisoituva yhteiskunta on liberaalille medialle pidemmän päälle huono paikka.

– Joidenkin mielestä polarisaatio voi olla jopa liiketaloudellisesti hyvä asia, koska liberaali, vanhaan maailmaan kiinnittynyt lehdistö on hyötynyt aatteellisesta kytköksestä siihen ajatukseen, jonka mukaan liberaali demokratia on hyvä asia, kun taas esimerkiksi perussuomalaiset haastavat tätä mallia. Suomalaisen mediamallin kannalta ei olisi hyvä, jos me menisimme polarisoituvaan yhteiskuntaan, Jääskeläinen sanoo.

Yhdysvalloissa media tunnetusti on voimakkaasti polarisoitunut liberaaliin mediaan ja sen vastapooliin, Fox Newsiin. Jääskeläisen mukaan yhteiskunta ja media polarisoituvat käsi kädessä.

– Ne ovat toistensa peilejä. Media voi kiihdyttää polarisoitumisen prosessia, vaikka pohjimmiltaan on kyse syvemmistä asioista kuin yksinomaan median muutoksesta.

Viranomaisten avoimuudessa parantamisen varaa

Koronakriisin aikana on puhuttu paljon myös viranomaistoiminnan avoimuudesta. Muun muassa THL ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kuitenkin salanneet eräitä taustamuistioita ja asiakirjoja.

Jääskeläinen arvioi, että taustalla lienee ollut epävarmuutta.

– Kriisin yllätyksellisyys, pelottavuus ja se, kuinka vähäisen tiedon varassa päätöksiä on jouduttu tekemään, on ehkä ollut se asia jota on ehkä hieman ryhdytty häpeämään. Sen takia ei ole ehkä haluttu, että kukaan näkisi, kuinka suttuisia ovat olleet ne paperit joiden kulmiin päätöksiä on piirrelty.

– Toisaalta, peittely kertoo ehkä myös siitä, että avoimuus ei olekaan Suomessa kovin syvälle juurtunut ilmiö. Kun ollaan valtakunnallisten, dramaattisten päätösten äärellä, niin päällimmäisenä ei näytä olevan mielessä se, että näidenkin papereiden pitäisi olla julkisia.