
PS-Nuoriso: Suomeen julistettava syntyvyyshätätila
Tilastokeskuksen juuri julkaisemat viime vuoden väestötilastot ovat karua luettavaa. Vuonna 2024 Suomen syntyvyyskehitys saavutti jälleen uusimman pohjalukeman.

Länsimaissa havaittu jyrkkä syntyvyyden lasku on herättänyt huolta talouskehityksestä. Teema ei enää ole vain oikeiston poliittinen teema, sillä maailman johtavat keskuspankkiirit pyrkivät hiljattain valtavirtaistamaan syntyvyyskeskustelua. Vasemmisto on suhtautunut syntyvyyden laskuun verrattain välinpitämättömästi, mutta uuden datan valossa tämä voi kostautua.
Financial Times -lehden artikkelin mukaan konservatiivit ovat jatkaneet lasten hankkimista liberaaleja aktiivisemmin. Tämä voi vaikuttaa poliittisiin valtasuhteisiin tulevaisuudessa. Toisaalta vasemmiston jyrkempi syntyvyyspula alleviivaa maahanmuuton merkitystä harvenevan vasemmistoväestön strategisena valttikorttina.
Financial Times uutisoi tuoreeltaan, että Ison-Britannian syntyvyys on laskenut ennätysalhaiselle tasolle. Samansuuntaisia uutisia on kuultu tänä vuonna myös Yhdysvalloista, Ranskasta, Italiasta ja kymmenistä muista maista.
Viime vuosina huoli syntyvyydestä on mielletty lähinnä konservatiivisen oikeiston teemaksi. Nyt huoli valtavirtaistuu. Keskuspankkiirit Christine Lagarde, Andrew Bailey ja Kazuo Ueda nostivat aiheen näkyvästi esille viime viikolla pitämissään esityksissä Jackson Holessa. Väestön ikääntyminen haittaa länsimaista talouskehitystä.
Erityisesti vasemmisto on halunnut olla miettimättä aihetta kokonaan. Heille huoli syntyvyydestä näyttäytyy lähtökohtaisesti oikeistolaisena teemana. Tälle on tiettyjä ymmärrettäviä syitä. Puheet synnytystalkoista ovat tuoneet mieleen kääntöpuolenaan mm. yksilönvapauden rajoittamisen ja naisten oikeuksien taantumisen. Suurempi määrä ihmisiä tarkoittaisi myös enemmän hiilidioksidipäästöjä ja ylimääräisiä ilmastohaasteita.
Maailmalta kerättyä todistusaineistoa vasten asia ei ole niin yksioikoinen, kirjoittaa datajournalismistaan tunnettu FT:n toimittaja John Burn-Murdoch. On jopa mahdollista, että aiheen luovuttaminen yksinomaan oikeistolle saattaisi heikentää vasemmiston asemaa entisestään.
Ympäristöargumentin mukaan laskeva syntyvyys olisi hyväksi planeetalle. Kokonaispäästöt määräytyvät kuitenkin kahden asian mukaan – ihmismäärän ja yksilökohtaisten päästöjen perusteella. Maailman tilastoja vasten jälkimmäisellä on valtavasti suurempi vaikutus.
Vasemmiston argumenteissa usein unohtuu teknologisen kehityksen rooli. Yhdessä ympäristötietoisten uudistusten kanssa teknologinen kehitys on olennaisesti pienentänyt länsimaisten ihmisten hiilijalanjälkeä viimeisten vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska ja Yhdysvallat ovat onnistuneet vähentämään kokonaispäästöjään, vaikka väestö on kasvanut.
Japanissa puolestaan ydinvoimasta luopuminen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen nosti päästöjä samaan aikaan, kun syntyvyys laski yhä alemmas. Toisin sanoen hiilidioksidipäästöjen kehityskulkuun vaikuttavat pidemmän päälle paljon enemmän innovaatiot ja politiikka kuin demografia.
Innovaatiot ja väestönkehitys kytkeytyvät toisiinsa myös toisella tavalla. Vanhemmilla väestöillä on yleensä vähemmän innovatiivisuutta, ja niiden parissa esiintyy enemmän muutosvastarintaa erilaisille uudistuksille. Tämä voi hidastaa taloutta ja ympäristötietoisuutta tukevia panostuksia.
Yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän tuore raportti päätyi samankaltaiseen arvioon: parhaassakin tapauksessa laskevan syntyvyyden vaikutus ilmastoon on mitätön, mutta muissa skenaarioissa se alkaa haittaamaan ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Vasemmistolaisen väestöpolitiikan toinen ristiriita liittyy poliittisten voimasuhteiden muutoksiin. Viime aikoina tutkimukset ovat osoittaneet, että syntyvyys suosii oikeistolaisia. Vasemmistolaisten välinpitämättömyys syntyvyyttä kohtaan on siis vaarassa kostautua heille itselleen tulevaisuudessa.
Keskeistä on havainto, ettei syntyvyys laske tasaisesti koko väestössä. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa konservatiiveiksi identifioituvat aikuiset hankkivat edelleen lähes yhtä paljon lapsia kuin vuosikymmeniä sitten.
Suurin syntyvyyden lasku kohdistuu liberaaliin vasemmistoon. Jatkuessaan tällainen kehitys tarkoittaa, että sukupolvi toisensa jälkeen tulee olemaan entistä oikeistolaisempi. Poliittisten voimasuhteiden muutokset näkyisivät todennäköisesti myös harjoitetussa politiikassa vasemmistolaisten ihanteiden takapakkina, arvioi Burn-Murdoch.
FT:n artikkelissa väestönkehitys ja väestöpolitiikka rajoittuivat pelkkään syntyvyyteen, mikä sivuuttaa täysin maahanmuuttokysymyksen. Toisaalta artikkeli tekee entistä selvemmäksi sen, miten elintärkeä strateginen valttikortti maahanmuutto on vasemmiston kannattajapohjan turvaamisen kannalta.
FT-artikkelin syntyvyyttä kuvaava graafi Väestöliiton Anna Rotkirchin twiitissä:
"The fertility decline is overwhelmingly among those on the progressive left"
— Anna Rotkirch (@AnnaRotkirch) August 29, 2025
Why progressives should care about falling birth rates https://t.co/ZLimMBB88j via @ftpic.twitter.com/6rRlPB6akE
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Tilastokeskuksen juuri julkaisemat viime vuoden väestötilastot ovat karua luettavaa. Vuonna 2024 Suomen syntyvyyskehitys saavutti jälleen uusimman pohjalukeman.

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen summaa nasevaan tyyliinsä Euroopan riippuvuussuhteet.

Perussuomalainen Nuoriso on julkaissut tänään perhepoliittisen pamflettinsa, joka pureutuu Suomen syntyvyyskriisiin sekä sen vaikutuksiin ja juurisyihin. Projektin takana on ollut osaava ryhmä perhepolitiikasta kiinnostuneita nuoria.

Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.

Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää