Garedew ehdottaa minimietäisyyden säätämistä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille: ”Tuulivoimaloiden läheisyyteen liittyy paljon laaja-alaisempia huolia kuin pelkkä melu”

Aloitteen mukaan massiiviset tuulivoimalat näkyvät ja kuuluvat kauas. Ne vaikuttavat niin ihmisiin, eläimiin kuin ympäristöönkin. Valtioneuvoston tuulivoimameluasetus, jossa säädetään sallitun melutason ohjearvoista, on peräisin vuodelta 2015. Sen mukaan melutaso asuinrakennuksen luona ei saisi päivällä ylittää 45 dB:ä eikä yöllä 40 dB:ä.

– Pyörivien lapojen aiheuttama ääni voi häiritä lähellä asuvien unta, vähentää asukkaiden viihtyvyyttä, alentaa kiinteistöjen arvoa ja aiheuttaa huolia mahdollisista terveysvaikutuksista, luettelee Kaisa Garedew.

– Tuulivoimaloiden läheisyyteen liittyy paljon laaja-alaisempia huolia kuin pelkkä melu, eikä äänenvoimakkuuden tulisi täten olla ainoa suojaetäisyyttä määrittävä kriteeri, hän jatkaa.

Kymmenen kertaa pyyhkäisykorkeus

Tuulivoimaloiden koko on vuosien mittaan kasvanut merkittävästi. Tällä hetkellä Suomen korkeimmat voimalat ulottuvat jo 250 metrin korkeuteen. Tästä syystä Garedew esittää voimalan pyyhkäisykorkeuteen perustuvaa etäisyysvaatimusta tai vähintään 2,5 kilometrin kiinteää etäisyyttä.

– Minimietäisyydeksi tulisi määrittää kymmenen kertaa voimalan pyyhkäisykorkeus eli korkein kohta, jonne lavan kärki ulottuu. Esimerkiksi napakorkeuden ollessa 200 metriä ja roottorin halkaisijan 150 metriä, olisi minimietäisyys tällöin 2,75 kilometriä, Garedew selittää.

Hallitus vahvistaa maanomistajien asemaa

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tuulivoiman toimintaedellytysten parantaminen yhteensovitetaan tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden kanssa. Myös maanomistajien asemaa vahvistetaan, purku- ja ennallistamisvelvoitteiden säädöstarpeet on kartoitettu ja maisema-arviointia vahvistetaan.

– Hienoa, että tämä hallitus ottaa hallitusohjelmassaan niin asukkaiden ja mökkiläisten, yrittäjien kuin maanomistajienkin oikeudet aiempia hallituksia paremmin huomioon, Garedew iloitsee.