

LEHTIKUVA
Hakkarainen: Suomi haluaa päättää itse omasta petopolitiikastaan
Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (perussuomalaiset/ID-ryhmä) jätti Euroopan komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n luontodirektiivin ohjeistuksesta suurpetopolitiikassa.
Suomessa suurpetokannat ovat kasvussa. Tällä vuosituhannella esimerkiksi karhujen määrä on noussut alle tuhannesta yksilöstä noin kahteen tuhanteen. Susia arvellaan olevan tänä vuonna noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Yhä lähemmäksi ihmisasutusta tulevat sudet ja karhut aiheuttavat pelkoa ja vahinkoa ihmisille sekä koti- ja tuotantoeläimille.
– Luontodirektiivin tulkinta on johtanut liian tiukkaan sääntelyyn ja uudet tulkintaohjeet saattavat tiukentaa sitä entisestään, erityisesti karhun, ilveksen ja suden osalta, sanoo Teuvo Hakkarainen.
Joustaako komission linjaus?
Hän kysyykin, merkitseekö komission ehdotus luontodirektiivin uudesta ohjeistuksesta sitä, etteivät jäsenvaltiot enää voisi myöntää suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen erillisiä poikkeuslupia tai vuosittaisia kiintiölupia. Ja onko komission linjaus ja sen uusi ohjeistus suurpedoista täysin jäsenvaltioita sitova, myös juridisesti eli mahdollisissa kaatolupiin liittyvissä oikeudenkäynneissä?
– Joustaako komission linjaus kunkin jäsenvaltion tilanteen mukaan ottaen huomioon suurpetojen muuttuvat kannat ja reviirit, eli voiko jäsenvaltio jatkossakin myöntää kaatamiseen kiintiö- ja erillislupia? Hakkarainen kysyy.
Hän toteaa, että luontodirektiivin suojeluluokituksia tulisi muuttaa niin, että suurpedot olisivat kevyemmän sääntelyn piirissä, mutta tämän toteutuminen näyttää epätodennäköiseltä:
– Komission sääntely näyttää päinvastoin kiristyvän ja on syytä selvittää, miten tiukasti se sitoo jäsenmaiden suurpetopolitiikkaa, toteaa Hakkarainen.
Merimetsot koko Euroopan harmina
Hakkarainen jätti kirjallinen kysymyksen myös merimetson siirtämisestä metsästyslain soveltamisen piiriin.
Merimetsot aiheuttavat huolta ja harmia ympäri Eurooppaa. Kantojen nopea kasvu on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Niiden ravinto koostuu enimmäkseen silakasta, särkikaloista ja ahvenista, ja siten ne verottavat kalastajien saaliita. Ne pesivät suurissa, tuhansien ja jopa kymmenien tuhansien yksilöiden yhdyskunnissa, jolloin ulostetta kertyy huomattavasti.
Voimakkaan emäksinen uloste tappaa puustoa ja kasvillisuutta, haisee yhdyskunnasta jopa satojen metrien päähän ja likaa vesistöä, uimarantoja, luotoja, saaria sekä rakennuksia. Siten merimetsoista voi olla taloudellista haittaa myös vapaa-ajan asuntojen omistajille.
Ongelma siirtyy paikasta toiseen
Lintudirektiivi suojelee merimetsoa. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin myöntää lupia kannan rajoittamiseen tähtääviin toimiin. Häirintä toimii vain väliaikaisesti, sillä se siirtää ongelman paikasta toiseen. Suojelumetsästys ja munien öljyäminen ovat tehokkaimpia keinoja.
Suomessa lupien saaminen on kuitenkin hankalampaa ja hitaampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.
Hakkarainen toteaa, että tehokkain tapa päästä eroon paikoin hyvinkin piinaavasta ongelmasta olisi se, että merimetsoa metsästettäisiin.
– Siksi kysynkin komissiolta, voidaanko merimetso siirtää lintudirektiivin liitteeseen II, jolloin se kuuluisi metsästyslain soveltamisen piiriin?
Tiedotus olisi tarpeen
Hakkarainen penää komissiolta myös tehokasta tiedottamista:
– Jos direktiivin liite II pysytetään ennallaan, voiko komissio tiedottaa ja ohjeistaa tehokkaammin sellaisia jäsenmaita, kuten direktiiviä tiukasti tulkitsevaa Suomea, että direktiivi sallii joustoa ja ne päätökset ovat jäsenvaltion käsissä, vaikkakin direktiivin sallimissa rajoissa?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- metsästyslaki merimetso lintudirekiivi luontodirektiivi suurpetopolitiikka jäsenvaltiot Komissio Suomi perussuomalaiset Teuvo Hakkarainen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansanedustaja Immonen: Häirikkösusien kaatamista helpotettava

Simula: ”Susiongelma on vihdoin kitkettävä”

Huhtasaari: EU:n ohjaama hullu petopolitiikka uhkaa lasten turvallisuutta ja elinkeinoja

Hakkarainen: EU ulvoo turhaan susista

Antikainen: Susivahinkoja ennaltaehkäistävä tehokkaammin

Peltokangas arvostelee nykyistä eläinsuojelulakia: ”Petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








