

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja pääministeri Sanna Marin. Arkistokuvaa. / Matti Matikainen
Toimitus suosittelee
Halla-aho: Edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai Brysseliä Suomessa?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa, että 750 miljardin elpymisrahastolla lääkitään eteläisten EU-jäsenmaiden rakenteellisia ongelmia, jotka eivät edes liity koronaan vaan pitkäaikaiseen huonoon taloudenpitoon. Hän pitää koronaa pelkkänä keppihevosena, jonka avulla komissio toteuttaa tulonsiirtounionia ja velkaunionia. Hän puntaroi myös sitä, kenen etuja pääministeri Sanna Marin oikein ajaa jyrätessään Suomen perustuslaillisesti ongelmalliseen elpymisrahastoon.
EU-maiden johtajien sopimasta, 750 miljardin niin sanotusta elpymisrahastosta on viime aikoina käyty runsaasti sekä EU-oikeudellista, valtiosääntöoikeudellista että poliittista keskustelua.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan keskeisiä kysymyksiä ovat, rikkooko elpymisrahasto EU:n omaa lainsäädäntöä, ylittikö pääministeri Sanna Marin valtuutensa hyväksyessään rahaston, olivatko Suomen neuvottelutavoitteet oikeita ja saavutettiinko niitä, ja onko rahasto Suomen kansallisen edun mukainen.
(Juttu jatkuu videoikkunan alapuolella).
Tuumaustunti (Youtube, 30 min 45 sek).
EU-perussopimus kieltää yhteisvastuullisen velan
Työmiehen tuumaustunnilla puhunut Halla-aho muistutti, että kaiken EU-toiminnan tulee perustua lakiin.
-EU:n perussopimus kieltää unionin toiminnan rahoittamisen velalla, ja se kieltää yhteisvastuun jäsenmaiden taloudellisista sitoumuksista, eli veloista. Asiallisesti on täysin selvää, että elpymisrahasto rikkoo kumpaakin sääntöä.
Elpymisrahaston oikeusperustaksi on tarjottu Lissabonin sopimuksen artiklaa 122, jonka kriteerit eivät Halla-ahon mukaan kuitenkaan vallitsevassa tilanteessa täyty.
-Artiklan 1 momentti mahdollistaa jäsenmaan tukemisen, jos tiettyjen tuotteiden saatavuudessa esiintyy suuria vaikeuksia, etenkin energia-alalla. 2 momentti taas mahdollistaa jäsenmaan tukemisen, jos se on itsestään riippumattomista syistä ja luonnonkatastrofin vuoksi ajautunut suuriin vaikeuksiin. Kuvaavaa on, että suuren valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan komissio ei ole edes täsmentänyt, kumpaan momenttiin se ehdotuksessaan viittaa, Halla-aho sanoo.
Rahastolla ei mitään tekemistä koronakriisin kanssa
Halla-aho toteaa, että elpymisrahaston jakokriteerit osoittavat, että rahastolla ei tosiasiassa ole mitään tekemistä koronakriisin ja sen vaikutusten kanssa.
-Elpymisrahaston suurimmat hyötyjät eivät ole koronakriisistä eniten kärsineet maat. Rahastolla lääkitään etenkin eteläisten jäsenmaiden rakenteellisia ongelmia, jotka eivät liity koronaan vaan pitkäaikaiseen huonoon taloudenpitoon. Niiden veroasteet ovat liian matalia, harmaa talous rehottaa ja on kokonaan verotuksen ulkopuolella, eläkejärjestelmät ovat liian avokätisiä ja niin edelleen.
– Meille vakuutetaan, että elpymisrahastosta jaettujen varojen käyttöä kontrolloidaan, mutta tämä on silmänlumetta. Vaikka esimerkiksi Espanja käyttäisi rahastosta saatuja avustuksia koronan aiheuttamien ongelmien korjaamiseen, se pystyy tuen turvin käyttämään vastaavan lisärahan kansallisista varoistaan aivan mihin haluaa, esimerkiksi matalampien verojen rahoittamiseen, perustulon rahoittamiseen tai muihin populistisiin hankkeisiin, joilla Sanchezin sosialistihallitus voi ostaa itselleen ääniä tulevissa vaaleissa.
Elpymisrahastosta suurimmat miljardipotit ovat menossa Italialle ja Espanjalle. Espanjan hallitus tiedottikin jo toukokuun lopussa ottavansa käyttöön perustulon, jonka arvioidaan maksavan Espanjalle kolme miljardia euroa vuodessa.
Eteläisten jäsenmaiden velat kaatuvat pohjoisen veronmaksajille
Halla-aho sanoo, että korona on pelkkä keppihevonen, jonka avulla komissio toteuttaa tulonsiirtounionia ja velkaunionia. Halla-ahon mukaan tähän on kuitenkin monta EU:n näkökulmasta täysin järkevää syytä.
-Ensinnäkin Kreikan romahdus kymmenen vuotta sitten osoitti, miten vaikeaa on pakottaa jäsenmaa sellaisiin rakenteellisiin muutoksiin, joita niiden julkinen talous vaatisi. Ihmiset lähtevät kadulle, ja sekä äärioikeisto että äärivasemmisto keräävät poliittisen hyödyn. EU-vastaisuus leviää. Paljon helpompaa on sosialisoida tällaisten maiden ongelmat ja maksattaa ne pohjoisten jäsenmaiden veronmaksajilla. Ongelma on vain se, miten markkinoida tämä idea niille veronmaksajille. Korona tuli komissiolle suorastaan taivaan lahjana.
-Toiseksi: Saksa ja Ranska määräävät tahdin EU:ssa, etenkin, kun konservatiivisempaa talousajattelua edustanut Britannia poistui riveistä. Ranska haluaa elpymisrahaston ja velkojen sosialisoinnin, koska se on itse suuri hyötyjä. Ranskankin johto on oppinut, että yritykset kiristää vyötä ja hillitä tuhlaamista johtavat mellakointiin.
-Saksalle taas on elintärkeää, että Etelä-Euroopan maiden taloudet pysyvät pystyssä ja jatkavat saksalaisten autojen ja muiden vientituotteiden ostamista. Ja joka tapauksessa Saksalla EU:n suurimpana maana säilyy poliittinen päätösvalta rahoihin, vaikka ne siirrettäisiin Saksan kansallisesta budjetista EU:n budjettiin.
Edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai Brysseliä Suomessa?
Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta on aiemmin katsonut lausunnoissaan, että elpymisrahasto ei ole hyväksyttävissä ilman oleellisia muutoksia sekä rahaston kokoon että laina- ja lahjarahan keskinäiseen suhteeseen.
Halla-aho sanoo, että kysymys kuuluu, tapahtuiko neuvotteluissa oleellisia muutoksia.
-Muutoksia ei tapahtunut. Rahaston koko on ennallaan, ja hiukan rahaa siirrettiin lahjapuolelta lainapuolelle. Tämä on vain kosmetiikkaa, jonka tarkoitus oli pelastaa Suomen kaltaisten maiden päättäjien kasvot, ja juuri tällaista tulosta perussuomalaiset ennakoivat jo ennen neuvottelujen päättymistä.
-Hallituspuolueet ovat korostaneet, että suuri valiokunta antaa hallitukselle neuvottelumandaatin, ei perustuslakivaliokunta. Vakiintuneen käytännön mukaan perustuslakivaliokunnan kannat ovat kuitenkin itsessään hallitusta sitovia. Elämme hyvin mielenkiintoisessa tilanteessa, jos perustuslakivaliokunnan kannoilla voidaan pyyhkiä pöytää.
Halla-ahon mukaan herää jo kysymys, edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai Brysseliä Suomessa.
-EU:sta on tulossa poliittinen unioni, jonka ei tarvitse piitata sen enempää omista säännöistään kuin jäsenmaidensa perustuslaeista. Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, jossa perustuslakia valvovan elimen auktoriteetti on viimeisinä kuukausina kyseenalaistettu.
Puhe oikeusvaltioperiaatteesta herättää ihmetystä
Halla-aho puhui tuumaustunnilla lyhyesti myös Suomen tavoitteenasettelusta.
-Suomen luonnollinen viiteryhmä ovat muut pienet nettomaksajamaat. Sellaiset kuin Itävalta, Alankomaat, Ruotsi ja Tanska. Ne suhtautuivat hyvin skeptisesti velkojen ja vastuiden sosialisointiin, minkä johdosta suomalainen, poliittista johtoa hännystelevä valtamedia kutsui niitä riidanhaastajiksi.
-Kyseiset maat ymmärsivät, että vaikka niillä ei ole poliittisia muskeleita estää Saksan ja Ranskan projektia, ne voivat ulosmitata suostumuksestaan hyvän hinnan ja edistää omaa kansallista etuaan. Tässä tavoitteessaan ne myös onnistuivat, mm. kasvavien jäsenmaksupalautusten muodossa. Sen sijaan Suomessa hallitus teki selväksi, että kansallisten etujen ajamista pidetään haitallisena.
Elvytyspakettineuvottelun jälkeen pääministeri Sanna Marin ilmoitti Twitterissä, että oikeusvaltioperiaate kytkettiin osaksi EU-varojen käyttöä. Halla-aho kuitenkin ihmettelee puhetta oikeusvaltioperiaatteesta.
– Oikeusvaltioperiaate ei kuitenkaan tässä tapauksessa tarkoita esimerkiksi sitä, että EU:n pitäisi noudattaa omia sääntöjään, vaan sitä, että Unkarin ja Puolan kaltaiset maat pitäisi pakottaa ottamaan vastaan haitallista maahanmuuttoa tukien saamisen ehtona. No, edes tätä tavoitetta Suomi ei saanut ajettua läpi, mitä tuskin kuitenkaan voidaan pitää suurena vahinkona.
Keskusta on kannatuspaniikissaan pyrkinyt markkinoimaan neuvottelutulosta suurena voittona.
-Maaseutu saa kuulemma lisää rahaa, ja suomalaista vientiteollisuutta on puolustettu. Muutama asia on syytä pitää kirkkaana mielessä. Suomi on EU:ssa nettomaksaja, ja nyt tehtyjen sopimusten myötä Suomen nettomaksuosuus kasvaa. Mitä tahansa Suomi saa EU:sta, se maksaa sinne enemmän, Halla-aho sanoo ja esittää vertauksen:
-Jos sinä annat minulle 100 euroa, ja minä palautan sinulle 50 euroa, sinä et voita 50 euroa vaan häviät 50 euroa. Suomalainen maaseutu, tai mikään muukaan sektori, ei saa sentin latia uutta rahaa EU:sta. Me saamme takaisin koko ajan kutistuvan osan EU:hun maksamistamme rahoista.
Eniten tukea saavat EU-maat merkityksettömiä Suomen viennin kannalta
Ennusteiden mukaan Suomen talous elpyy kaikista EU-maista hitaimmin. Halla-aho toteaa, että samalla suomalaisten veroaste on korkeampi kuin italialaisten.
-Suomalaisten kotitalouksien varallisuus on pienempi kuin italialaisten kotitalouksien. Silti jatkossa suomalainen kotitalous maksaa yhä korkeampia veroja tukeakseen Italiaa, Espanjaa, Puolaa, Portugalia ja Ranskaa.
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on toistellut viestiä, jonka mukaan Suomen vientiteollisuus on riippuvainen EU-alueesta, ja että yhteisvastuulliseen elvyttämiseen osallistuminen on siten oma etumme.
Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että tukea eniten saavat maat ovat Suomen viennin kannalta merkityksettömiä.
-On selvää, että nämä maat eivät käytä saamiaan tukia suomalaisten vientituotteiden ostamiseen. Älkää uskoko tällaisia höpinöitä. Muiden maiden velkojen maksaminen tarkoittaa entistä korkeampia veroja suomalaiselle työlle ja yrittämiselle, ja tämä jo itsessään tuhoaa entisestään Suomen kilpailukykyä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Elpymisrahasto Alankomaat Katri Kulmuni Itävalta Sanna Marin Tanska Ruotsi Italia Espanja Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Suomi hävisi EU:ssa, oikeusvaltioperiaate koetuksella – perustuslakivaliokunnan aiempi mandaatti ei antanut Marinin hallitukselle lupaa sitouttaa Suomea EU:n yhteiseen velkaan

Halla-aho: EU-elvytysrahastoa on markkinoitu vientiteollisuuden puolustamisena – tämä on epärehellinen ja lapsekas ajatus

Suomi maksaa EU-elpymisrahastoon 6,6 miljardia ja saa takaisin 3,2 miljardia – Purra: Kierrätämme omia rahojamme EU:n kautta

Riikka Purran kolumni: Maksa, älä kysele – EU-politiikan epädemokraattisuudesta

Halla-aho: Hallituksen prioriteetit vinksallaan – syytää miljardeja maailmalle, mutta laittaa suomalaisduunarit maksamaan maskinsa itse

Halla-aho: Köyhyys lisääntyy tietoisen politiikan seurauksena – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vie työpaikkoja

PS-edustajat tyrmäävät Marinin ja demareiden haaveet 6-tuntisesta työpäivästä: ”Vähemmän työtunteja samalla palkalla? Elääköhän joku utopiassa?”

Tavion mielestä Suomessa tarvitaan aatteellinen ja taloudellinen ryhtiliike: ”Kuoliaaksi verottaminen ja valtiontalouden tuhoaminen on lopetettava ”

Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: ”Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








