

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho puhuu puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina 29.5.2021. / SU
Halla-aho kannustaa molempia työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja: ”Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että joustavampi työmarkkinamalli on mahdollinen, jos samaan aikaan suomalaisen työntekijän asema turvataan työvoiman tuonnilta ja taataan terve tasapaino työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä. Työperäiselle maahanmuutolle perussuomalaiset esittää tiukkoja edellytyksiä: Sen pitää olla suomalaisia yrityksiä palvelevaa, julkista taloutta vahvistavaa ja yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
Jussi Halla-aho esitti lauantaina näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia työmarkkinaongelmiin puheessaan perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa.
– Suomessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että tänne syntyy liian vähän työpaikkoja; että liian pieni osa työikäisistä on töissä; ja että tämä luo rakenteellisen kestävyysongelman julkiseen talouteen. Kuten perussuomalaiset ovat monessa yhteydessä korostaneet, korona ei ole syy näihin ongelmiin; se on pikemminkin tarjonnut verukkeen lakaista ongelmia maton alle. Kysymys kuuluu, miksi tilanteeseen ei löydetä ratkaisuja, vaikka kaikki tiedostavat, että jotain pitäisi tehdä.
Halla-aho katsoo, että tilanteeseen syytä on sekä ay-liikkeessä ja sen poliittisissa jatkeissa että elinkeinoelämässä ja sen poliittisissa jatkeissa.
– Kummallakin osapuolella on ymmärrettävä pointti, mutta kumpikin kieltäytyy katsomasta kokonaisuutta ja hakemasta ratkaisuja, jotka olisivat siedettäviä myös toiselle osapuolelle ja kestäviä pitkällä aikajänteellä, Halla-aho sanoo.
Kotimaista tuotantoa ei voi enää suojata tulleilla
Ammattiyhdistysliikkeen taakkana on tunnetusti haluttomuus luopua saavutetuista eduista.
– Ay-liike vastustaa heikennyksiä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, paikallisen sopimisen lisäämistä ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista sekä lakko-oikeuden rajoittamista. Samoin se vastustaa sisäistä devalvaatiota eli palkkojen tosiasiallista leikkaamista, josta viime kauden kilpailukykysopimus oli esimerkki. Tämä on täysin ymmärrettävää. Me emme kuitenkaan enää elä siinä maailmassa, jossa nykyiset, työntekijää suojaavat mekanismit rakennettiin, Halla-aho sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomessa ei enää voi suojata kotimaista tuotantoa tulleilla.
– Meillä ei ole omaa valuuttaa, jonka ulkoisen arvon manipuloinnilla voitaisiin korjata vientiteollisuuden kilpailukykyä ja kuitata palkankorotuksia. Erityisen ironista on, että poliittinen vasemmisto oli aikanaan globalisaation hurmassa viemässä Suomea valuuttaunioniin, tulliunioniin ja sisämarkkinoille mutta kieltäytyy niistä sisäisistä sopeutustoimista, joita näissä järjestelyissä selviäminen edellyttää.
Vasemmisto jäänyt itsensä panttivangiksi
Halla-aho toteaa, että jos haluaa säilyttää kaiken, voi käydä niin, että menettää kaiken.
– Osa vasemmistosta varmasti ymmärtää Suomen kilpailukykyongelmat ja niiden seuraukset suomalaiselle työlle ja yrittämiselle. Vasemmisto on kuitenkin jäänyt oman itsensä panttivangiksi. On liian suuri kiusaus yrittää voittaa vaalit pelottelemalla saavutettujen etujen menettämisellä. On liian suuri kiusaus luvata toimeentulostaan ja asemastaan huolestuneille äänestäjille, että kaikki voi jatkua kuten ennenkin, kunhan äänestätte meitä.
Voidaan kuitenkin kysyä, kuinka paljon on iloa yleissitovista työehtosopimuksista ja irtisanomissuojasta, jos ei ole työpaikkaa.
– Jokin joustaa aina. Jos valuutta ei jousta eivätkä palkat ja työehdot jousta, työllisyys joustaa. Globaalissa taloudessa työt teetetään siellä, missä se on kannattavinta, Halla-aho muistuttaa.
Elinkeinoelämä ei hae kompromissia vaan selkävoittoa
Halla-ahon mukaan elinkeinoelämän ongelma on se, että vaikka se tunnistaa realiteetit vasemmistoa paremmin, se ei hae kompromissia vaan selkävoittoa.
– On totta, että yleissitovuus, irtisanomissuoja, pitkäkestoinen ansiosidonnainen työttömyysturva ja poliittisten lakkojen uhka vaikeuttavat työllistämistä ja vähentävät Suomen kilpailukykyä verrattuna useisiin verrokkimaihin, mutta elinkeinoelämä ei halua ymmärtää, että myös työntekijäpuolen neuvotteluasema on turvattava jollakin tavalla. Niin kauan kuin tätä ei ymmärretä vaan ainoastaan vaaditaan kaiken sääntelyn purkamista, tähän maahan ei koskaan saada hallitusta, joka pystyisi tekemään mitään työmarkkinauudistuksia. Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään, Halla-aho sanoo.
Hän painottaa, että jotta paikallinen sopiminen olisi sopimista eikä sanelemista, kummallakin osapuolella on oltava neuvotteluvoimaa.
– Elinkeinoelämä, poliittisine jatkeineen, vaatii työmarkkinauudistusten lisäksi ulkomaisen työvoiman maahanmuuton vapauttamista eli käytännössä saatavuusharkinnan lopettamista. Millaisen neuvotteluasetelman tämä luo työntekijän ja työnantajan välille? Sopiminen ei ole paljon muuta kuin sana, jos työntekijällä ei työttömyysturvan heikentämisen vuoksi ole varaa jäädä työttömäksi, ja jos työnantaja voi aina sanoa, että elleivät tarjottu palkka ja ehdot kelpaa, hän voi palkata afrikkalaisen tai uzbekin tilalle.
Molempien työmarkkinaosapuolten syytä katsoa peiliin
Halla-aho esittää perussuomalaisten viestin elinkeinoelämän suuntaan.
– Meille saavutetut edut ja vallitsevat järjestelmät eivät ole uskonnollisia opinkappaleita tai pyhiä lehmiä. Nykyistä joustavampi malli on mahdollinen, jos samaan aikaan suomalaisen työntekijän asema turvataan työvoiman tuonnilta ja taataan terve tasapaino työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä. Ja kääntäen: mitä enemmän työmarkkinoita vääristetään halpatyövoiman maahantuonnilla, sitä kireämpää ja kankeampaa sääntelyä tarvitaan, eikä se ole kenenkään etu.
Halla-aho toteaa, että jos haluamme lisätä ja säilyttää suomalaisia työpaikkoja sekä samalla kohentaa tuottavuutta ja yritysten kilpailukykyä, työmarkkinaosapuolten on mentävä peilin eteen ja kysyttävä, mistä kiikastaa.
– Keskeinen tulppa on keskinäisen luottamuksen puute. Olen varma, että niin liitto- kuin paikallistasolla ratkaisut ovat löydettävissä, kun on luottamuspääomaa. Työntekijöillä on oltava varmuus siitä, että yhdessä sovituilla ratkaisuilla säilytetään työpaikat, ja vastaavasti työnantajalla on oltava varmuus siitä, että ratkaisuilla lisätään tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Työperäisen oleskeluluvan edellytykseksi 3 000 euron kuukausitulot
Työperäistä maahanmuuttoa perussuomalaiset ei torju, mutta sille on välttämättä oltava tiukat reunaehdot: Työperäisen maahanmuuton pitää olla suomalaisia yrityksiä palvelevaa, julkista taloutta vahvistavaa ja samalla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
Halla-aho toteaa, että sellainen työperäinen maahanmuutto, joka polkee palkkoja, ylläpitää suomalaisten työttömyyttä ja kuormittaa julkista taloutta, ei ole hyväksyttävää.
– Se ei ole yritystenkään pitkän aikajänteen etu, koska se ei luo kannustinta tehostaa toimintaa ja lisätä työn tuottavuutta. Tosiasia on, että suurin osa Suomeen tulevasta työperäisestä maahanmuutosta saapuu matalan tuottavuuden aloille, joissa on paljon tilaa automatisaatiolle ja robotisaatiolle. Tätä kehitystä ei pidä hidastaa halpatyövoiman tarjonnalla.
Perussuomalaiset esittää työperäisen oleskeluluvan edellytykseksi noin 3 000 euron kuukausituloja.
– Tällöin muuttoliike painottuu oikeisiin osaajiin, joista kaikki kyllä puhuvat, mutta joita kovinkaan monet eivät oikeasti tarkoita. Sikäli kuin matalapalkka-aloille tarvitaan välttämättä lisätyövoimaa ulkomailta, tulee katkaista yhteys maahan tulemisen ja maahan jäämisen väliltä. Toisin sanoen: ei pääsyä sosiaaliturvan piiriin, ei oikeutta perheenyhdistämiseen, ei pysyvää oleskelulupaa, ei kansalaisuutta. Tämä on hyvin lähellä japanilaista mallia. Jos Japani ei tunnu houkuttelevalta vertailukohdalta, lisään, että tämä on myös lähellä mallia, johon Uusi-Seelanti on koronan jälkeen siirtymässä sosialidemokraattisen pääministerinsä Jacinda Ardernin johdolla.
Verotusta voi keventää, jos tahtoa riittää
Halla-aho toistaa, että sisäinen devalvaatio on kilpailukyvyn kannalta välttämätön. Kyykytyspolitiikan poliittinen seuraus on kuitenkin se, että valtaan nousee poteroihinsa kaivautuneita sosialistihallituksia, joilla ei ole halua eikä kykyä uudistuksiin eikä liioin estoja kasvattaa velkakuormaa tulevien polvien niskaan.
– Perussuomalainen ratkaisu tähän yhtälöön on palkkaveron leikkaus pieni- ja keskituloisilla työssäkäyvillä, palkan sivukulujen karsiminen, yritysverotuksen keventäminen ja uudistaminen siten, että se kannustaa investointeihin; asumisen, liikkumisen, kuljetusten ja energian hinnan laskeminen.
– Tämä on mahdollista, jos siihen on poliittista tahtoa. Vähentyvät verotulot kompensoituvat osittain korkeammalla työllisyydellä ja pienenevillä julkisilla menoilla. Edelleen rahoitusaukkoa voidaan täyttää karsimalla yhteiskunnan kannalta täysin turhia menoja, kuten kehitysapua ja haitallisen maahanmuuton kustannuksia.
Halla-ahon puhe puoluevaltuuston kokouksessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työehtosopimukset palkankorotukset liike-elämä työperäinen maaahanmuutto ay-liikkeet Työmarkkinat halpatyövoima Yritykset perussuomalaiset talous Jussi Halla-aho työllisyys Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille

Perussuomalaiset moittii hallitusta puuttuvista työllisyystoimista sekä kyvyttömyydestä priorisoida ja karsia julkisia menoja: ”Velkaantuva Suomi ei voi jatkaa rahan kippaamista maailmanparantamiseen”

Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä – silti hallitus ja kokoomus hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa

Ylellä vieraillut politiikan tutkija leimasi halpatyövoiman vastustamisen rasismiksi – Purra joutui heti korjaamaan vääriä käsityksiä

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi johtaa sosiaalietuusmenojen lisääntymiseen ja halpatyövoiman kasvuun

Kepu, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt haikailevat yhä lisää halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta – perussuomalaisten Purra huomautti, että veronmaksaja joutuu kompensoimaan heikkoja palkkoja

Halla-aho: Perussuomalaiset ajaa kaikilla sektoreilla politiikkaa, jolla Suomeen syntyy yksityissektorin työpaikkoja ja että ihmisille jää omista tuloista enemmän käteen

Halla-aho esittää työllisyyden vahvistamiseksi veronalennuksia sekä vientiä ja kauppaa tukevia uudistuksia: ”Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








