

LEHTIKUVA
Halla-aho: ”Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”
Tanska ja Baijerin osavaltio Saksassa ovat ryhtyneet takavarikoimaan turvapaikanhakijoiden omaisuutta tietyn rahamäärän ylittävän osuuden osalta. Sveitsissä tällainen käytäntö on ollut jo pitkään.
Suomen ulkomaalaislain 120 § antaa mahdollisuuden vaatia ulkomaalaiselta vakuus oleskelu- ja paluukustannusten kattamiseen.
– Tällainen menettely pitäisi ottaa välittömästi käyttöön myös Suomessa. On toissijaista, miten paljon sen avulla saataisiin kerättyä varoja. Ensisijaista on lähettää viesti siitä, että Suomeen ei voi tulla maksuttomaan täysihoitoon, perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho painottaa.
Turvapaikka tilapäiseksi
Toissijaisen suojelun perusteella annetut oleskeluluvat myönnetään tällä hetkellä neljäksi vuodeksi.
– Tämän jälkeen ne käytännössä automaattisesti muuttuvat pysyviksi oleskeluluviksi ja lopulta kansalaisuudeksi. Suojeluntarvetta ei käytännössä tutkita uudelleen oleskelulupaa jatkettaessa. Mielestäni turvapaikkamenettelyn ei pitäisi olla siirtolaisuuden kanava, vaan sen tulisi lähtökohtaisesti olla luonteeltaan tilapäistä.
Halla-aho muistuttaa, että EU:n määritelmädirektiivin puitteissa Suomi voisi myöntää suojeluperusteiset oleskeluluvat vuodeksi kerrallaan. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat siirtyneet tai siirtymässä tähän käytäntöön.
– Kun oleskeluluvalle haetaan jatkoa, tulisi resursseja käyttää siihen, että suojelun tarpeen jatkuminen todella tutkittaisiin. Oleskelulupa pitäisi jättää uusimatta, jos on ilmeistä, että suojelun tarvetta ei ole. Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa suojelua saava henkilö lomailee tai muuten viettää aikaa maassa, josta hän on Suomeen paennut. Turvapaikkastatuksen saaneille oleskelulupa pitäisi myöntää direktiivin mukaisesti kolmeksi vuodeksi eikä neljäksi kuten nyt.
Kustannukset ja lieveilmiöt moninkertaistuvat
Halla-aho tiukentaisi tuntuvasti myös oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistämisiä.
– Tulijamäärä moninkertaistuu, kun oleskeluluvan saatuaan jokainen panee eteenpäin perheenyhdistämishakemuksen. Tämä merkitsee luonnollisesti kustannusten ja yhteiskunnallisten lieveilmiöiden moninkertaistumista.
– Hallitus ilmoitti maahanmuuttopoliittisessa toimenpideohjelmassaan aikovansa kiristää perheenyhdistämisen edellytyksiä täysimääräisesti EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Tammikuun lopussa sisäministeriö kuitenkin ilmoitti, että ainoaksi kiristykseksi jää perheenyhdistäjän toimeentulovaatimuksen laajempi soveltaminen, Halla-aho ihmettelee.
Halla-aho kävi läpi siirtolaiskysymystä torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
Asumisaikaedellytys ja vaadittava kielitaito
Suomi voisi Halla-ahon mukaan direktiivin puitteissa edellyttää, että perheenyhdistäjä on asunut Suomessa vähintään kaksi vuotta ennen hakemuksen vireillepanoa. Asumisaikaedellytys on voimassa lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Tanskassa ja Norjassa, jotka eivät ole direktiivin piirissä, karenssiaika on kolme ja neljä vuotta.
– Kun kyseessä ovat aviopuolisot, direktiivi sallii 21 vuoden vähimmäisiän. Tällä pyritään ehkäisemään järjestettyjä ja pakkoavioliittoja. Korotettu ikäraja on käytössä Britanniassa, Saksassa, Tanskassa, Hollannissa, Norjassa ja Ruotsissa.
– Direktiivin puitteissa olisi mahdollista edellyttää ulkomailta perheperusteella muuttavalta puolisolta alkeellista suomen kielen taitoa. Tämä vaatimus on käytössä ainakin Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa. Kielitaitovaatimuksen käyttöönotto tietysti edellyttäisi joitakin käytännön järjestelyjä, esim. mahdollisuutta opiskella suomen alkeita tai saada käyttöönsä oppimateriaaleja niissä Suomen edustustoissa, jotka ovat keskeisimpiä perheenyhdistämisen kannalta. Vaatimus kuitenkin karsisi tulijoiden joukosta kaikkein asennevammaisimpia ja maksaisi itsensä takaisin, Halla-aho uskoo.
Miksi sallittuja keinoja ei käytetä?
Halla-aho ihmettelee, miksi Suomi ei käytä hyväkseen lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia.
– Sisäministeriö toteaa sivuillaan kryptisesti, että perheenyhdistämiskriteerien kiristäminen veisi liikaa aikaa. On vaikea nähdä, mikä niissä veisi aikaa.
– Asumisaikaedellytys pitäisi saada pikaisesti voimaan, ennen kuin viime vuonna saapuneiden turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään. Näin saataisiin ainakin pieni hengähdystauko. Tänä vuonna turvapaikanhakijoita tulee lisää, Halla-aho muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – ”Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”

Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille

Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti

Turkki ja EU erimielisiä turvapaikanhakijoiden sijoittelusta

Halla-aho ja sisäministeriö eri mieltä – kumman luvut ovat oikein?

Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä – kriisistä tulossa jo nyt miljardilasku

PS-Nuoret: Suomi on Pohjolan heikoin lenkki – miksi, ministeri Orpo?

Itävalta rajoittaa maahantuloa – suuri osa jatkaa matkaa Pohjoismaihin

Turvapaikanhakijoita ei palauteta Unkariin – Tavio: ”Suomi ottaa mallioppilaana ylimääräiset siirtolaiset”
Viikon suosituimmat
Uusimmat

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää






