

Yle Areena
Halla-aho moitti A-Talkissa EU-päättäjiä todellisuudesta vieraantuneiksi: ”Ongelmat ratkottava ihmisten takia, ei populistien takia”
Tuleeko EU-vaaleista populistien kevät? Kysymyksiä pohtivat Ylen A-Talkiin kokoontuneet Jussi Halla-aho, Aura Salla, Miapetra Kumpula-Natri ja Sampo Terho.
Jussi Halla-aho (ps.) toivoi EU-päättäjien ottavan ihmisten huolet vakavasti ja pyrkivän ratkaisemaan ongelmia siksi, että ne ovat todellisia ongelmia, ei pelkästään padotakseen populistien nousua.
EU-päättäjien lähtökohta esimerkiksi siirtolaiskriisin ratkaisemisessa on Halla-ahon mukaan todellisuudelle vieras.
Siirtolaiskriisiä ja maahanmuuttopainetta Afrikasta ei voida häivyttää pois ”manageroimalla” ja taakkaa jakamalla,
– Siirtolaiskriisiä ja maahanmuuttopainetta Afrikasta ei voida häivyttää pois ”manageroimalla” ja taakkaa jakamalla, Halla-aho kiteytti.
– Jäsenmaissa ihmiset eivät halua tässä määrin maahanmuuttoa, jonka he kokevat vahingolliseksi itselleen.
Mitä ovat ”eurooppalaiset arvot”?
Eurooppalaiset arvot puhuttivat meppejä kovasti, mutta niiden tarkasta sisällöstä ei löytynyt selvää yhteisymmärrystä.
– EU:n pitää puolustaa eurooppalaisia arvoja, mutta on eri näkemyksiä siitä, mitä ne arvot ovat, Halla-aho sanoi.
Se ”eurooppalainen arvo”, jota vastaan Puola ja Unkari ovat rikkoneet on se, että ne eivät ole halunneet osallistua turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten sijoittamiseen.
Halla-ahon mukaan se ”eurooppalainen arvo”, jota vastaan Puola ja Unkari ovat rikkoneet on se, että ne eivät ole halunneet osallistua turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten sijoittamiseen.
– Perusarvojen kunnioittamista jäsenmaissa valvotaan erittäin valikoivalla tavalla, joka riippuu siitä, minne kyseisen maan johto on EU-mielessä kallellaan, Halla-aho totesi.
Esimerkiksi Espanjalla ja Ranskalla on Halla-ahon mukaan paljon enemmän liikkumavaraa kansalaistensa kohtelun tai budjettikurin suhteen.
Miapetra Kumpula-Natri korosti vapaata liikkuvuutta EU:n yhteisenä arvona. Hänen mukaansa ilman EU:ta ihmiset eivät voisi hakea töitä tai opiskelupaikkaa toisesta maasta.
Myös Aura Sallan mielestä Schengen-sopimus ja vapaa liikkuvuus ovat arvoja sinänsä. Sen sijaan Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei mahdu Aura Sallan kanssa samalle arvopohjalle.
Pysyykö EU vielä kasassa?
Jaettu näkemys näytti olevan, että EU tulee pysymään pystyssä populistien ”Euroopan keväästä” huolimatta.
Miapetra Kumpula-Natri (sd) riemuitsi siitä, että äärioikeiston noususta ja Brexitistä huolimatta EU:n suosio on Eurobarometrissa korkeimmillaan kymmeneen vuoteen.
Sampo Terho (sin) povasi kevään eurovaaleissa suurta menestystä EU-kriittisille ja -vastaisille puolueille. Hänen mukaan Brexitin syitä on analysoitu väärin, ja niistä tulisi ottaa oppia, tai sama toistuu.
Terhon mukaan Brexit tapahtui siksi, että EU:ta rakennettiin sellaiseen suuntaan, jolla ei ollut tavallisen britin kannatusta. Erityisiksi ongelmiksi hän mainitsee tulonsiirtounionin ja hallitsemattoman maahanmuuton.
Aura Salla (kok) toppuutteli Terhon visioita EU-kriittisten menestyksestä viitaten PS:n hajoamiseen.
– Jos EU-kriittiset eivät pysty edes kansallisella tasolla pysymään yhdessä, niin miten sitten EU-tasolla, Aura Salla kuittaili.
EU-kriittinen vai -vastainen?
Sampo Terho haastoi Jussi Halla-ahon pariinkin kertaan pyrkimällä tekemään selvää jakoa EU-vastaisuuden ja EU-kriittisyyden välillä. Hän viittasi muun muassa Laura Huhtasaaren lausuntoihin ja sanoi, että ”perussuomalaiset ovat ilmoittaneet haluavansa erota EU:sta”.
– Perussuomalaiset eivät ole vaatineet eroa Euroopan unionista, Halla-aho korjasi.
On syntynyt kilpaileva käsitys siitä, millainen EU voisi olla
Halla-aho kertoi olevansa optimistisempi EU:n suhteen kuin vuonna 2014, jolloin vallitsi vahvempi painotus liittovaltiokehitykseen. Nyt jäsenmaiden sisäinen poliittinen mullistus näkyy EU:n päättävissä elimissäkin, joten federalismin lisäksi on syntynyt kilpaileva käsitys siitä, millainen EU voisi olla.
– Hyvin laajasti jaettu näkemys kaikkialla EPP:n ulkopuolella on, että vuoden 2014 virheet pitää välttää, sanoi Halla-aho korostaen jäsenmaiden suvereniteettia, maahanmuuton hallinnan pitämistä omissa käsissä ja integraatiokierteen katkaisemista.
Ohjelma on katseltavissa Ylen Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Eurooppalaiset arvot A-Talk Aura Salla Miapetra Kumpula-Natri Viktor Orbán Brexit Unkari Puola Schengen Yle Ranska Laura Huhtasaari Espanja Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Brexitiä lykättiin taas – Nigel Farage perusti uuden Brexit-puolueen tuleviin europarlamenttivaaleihin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








