

LEHTIKUVA
Halla-aho moittii hallinnon kriisijohtamista: ”On huolestuttavaa, kun ministeriöiden sisällä kansliapäälliköt ja ylijohtajat riitelevät keskenään ja pallottelevat toisilleen vastuuta”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kritisoi Ylen A-studiossa Suomen hallinnon johtamisongelmia. Halla-ahon mukaan valtava määrä erityisavustajia ja valtiosihteereitä ei ole kyennyt ratkaisemaan prosessuaalisia hankaluuksia Suomen hallinnon kriisijohtamisessa. – Meillä pitäisi nimitysasioissa ehkä kiinnittää enemmän huomiota pätevyyteen kuin puoluekirjan väriin, Halla-aho sanoi.
Ylen A-studiossa keskusteltiin vappuaattona koronarajoituksien purkamisesta, johon moni odottaa jo vastauksia. Vieraina olivat puheenjohtajat Jussi Halla-aho, Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.) ja sekä varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Halla-aho arvioi, että Suomen tautitilanne on nyt jo ennakoitua parempi.
– Suurelta osin se johtunee siitä, että suomalaiset ovat alusta lähti suhtautuneet suosituksiin vakavasti. Ehkä suomalaisessa elämäntavassa pidetään muutenkin enemmän etäisyyttä kuin jossain muualla. Toivotaan, että näin jatkuisi enkä näe syytä miksei jatkuisi.
Hallitus ryhtyy sunnuntaina pohtimaan, mitä rajoituksia pitäisi purkaa. Toistaiseksi hallitus on jo päättänyt, että perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rajoitukset puretaan, eli koulut avataan 14. toukokuuta.
Päätöstä on myös kritisoitu laajasti, sillä koulussa ehditään olla vain pari viikkoa ennen kesälomia.
Opetusministeri Andersson esitti, että kaikki hallituksen päätökset rajoituksista ja niiden purkamisista perustuvat juridiikkaan ja terveysviranomaisten arvioon. Halla-aho sanoi ymmärtävänsä sitä, että tautitilanteesta riippumatta koulut joudutaan ennemmin tai myöhemmin avaamaan, koska yhteiskunta ei voi olla loputtomiin pysähdyksissä.
Riski ei ole ottamisen arvoinen
Halla-aho kuitenkin ihmettelee, miksi koulut on syytä avata muutaman viimeisen viikon ajaksi.
– Näkisin, että tässä otetaan tarpeeton riski juuri ennen kesälomien alkamista. Riski liittyy siihen, että tartunnat lähtevät taas leviämään. Olemme saaneet THL:lta lausuntoja, joiden mukaan lapset eivät levitä tautia. Toisaalta kuitenkin halutaan edelleen pitää kiinni suosituksesta, etteivät isovanhemmat tapaa lapsia, eli kuitenkin myönnetään että mahdollisuus taudin leviämiseen on olemassa. Tämänhetkisen tiedon valossa riski ei nähdäkseni ole ottamisen arvoinen, Halla-aho sanoi.
Sisäministeri Ohisalo vetosi näkemykseen, jonka mukaan rajoituksia ei voida pitää voimassa pidempään kuin on välttämätöntä. Ohisalon mukaan lapsille ja nuorille tärkeää on nimenomaan olla oppimassa ja kasvamassa ammattilaisen seurassa.
Muissa Euroopan maissa on tehty erilaisiakin ratkaisuja. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on avattu vain alakoulut. Anderssonin mukaan Suomessa näin ei olisi mahdollista tehdä. Hän vetosi THL:n tilannearvioon sekä lain kirjaimeen, joka ei mahdollista eri ikäisten koululaisten asettamista eri asemaan.
Ohjelman juontaja kysyi Anderssonilta, onko Tanskassa ja Norjassa Suomeen nähden erilaiset perustuslait. Halla-aho jatkoi aiheesta ja totesi, ettei hän usko että muissa Euroopan maissa olisi oleellisesti erilainen perustuslaillinen järjestelmä kuin Suomessa.
– Pikemminkin eroja on ollut siinä, katsotaanko lain ja myös perustuslain perustehtäväksi ihmisten suojeleminen. Lakia on tulkittava tästä lähtökohdasta. Eihän pykälien tehtävä ole suojella pykäliä itseään. Tuntuukin siltä, että Suomen koronatoimenpiteissä takerrutaan usein fanaattiseen lain kirjaimen tulkintaan, jolloin laki alkaa toimia omaa tarkoitustaan vastaan.
Myös Grahn-Laasonen sanoi, ettei rajoitustoimenpiteissä voida mennä yksinomaan pykälien taakse.
– Kyse on myös kokonaisstrategian valinnasta, tietysti viime kädessä perustuslakivaliokunta arvioi.
Ikä on itsessään riskitekijä
Koululaisten ohella toinen erityinen ryhmä on yli 70-vuotiaat. Hallituksen toimintaohjeen mukaan yli 70-vuotiaat on ohjeistettu pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Ohjeistus on ymmärrettävästi vaikeuttanut monen elämää. Monille on ollut kova paikka jäädä kotiin.
Halla-aho muistutti, että kaikki yli 70-vuotiaat eivät ole terveydentilansa puolesta riskiryhmää.
– Yleistäviä luonnehdintoja ei voida sanoa, toisaalta jonnekin on silti vedettävä ikärajoja. Oman käsitykseni mukaan ikä itsessään on jonkinlainen riskitekijä koronaepidemiassa. Tässä joudutaan silti tasapainoilemaan.
– On selvää, että lääketieteen ammattilainen pyrkii suojelemaan ihmisiä. Samalla liian vähälle huomiolle saattavat kuitenkin jäädä ne seuraukset, joita liian pitkään jatkuvilla rajoitustoimilla saattaa olla näiden ihmisten fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen. Jos ajatellaan vielä vanhempia ikäluokkia, yli 80-vuotiaita, niin palveleeko se enää ihmisen kokonaishyvinvointia, että koronatartunnan suojelemisen nimissä heitä estetään esimerkiksi tapaamasta lapsenlapsiaan, Halla-aho sanoi.
Rahan lisäksi tarvitaan toimivat tukimekanismit
Tällä hetkellä ravintolat, baarit ja kahvilat ovat kiinni hallituksen päätöksellä. Monet odottavat tietoa siitä, miten ravintoloita tuetaan rahallisesti. Ohisalo vakuutti, että asiaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.
Halla-ahon mukaan terveiden yritysten tukemiseen tilapäisiltä ongelmilta on varattava rahaa.
– Rahan lisäksi tarvitaan myös toimivat tukimekanismit. Me olemme äskettäin nähneet, mitä tapahtuu, kun niitä ei ole ollut. Siihen kannattaa myös käyttää aikaa, jotta tuki päätyy sinne minne sen kuuluu päätyä eikä jonnekin muualle.
– Huomio on kiinnittynyt aika paljon ravintola-alaan, joka on ainoa viranomaismääräyksellä kiinni pantu ala. Samalla tavalla tilanne kuitenkin vaikuttaa kaikkiin niihin yrityksiin, jotka tuottavat palveluja ravintoloille ja laajemmin yrityssektorille. Täytyy muistaa myös se, että ravintoloiden ongelmat eivät johdu siitä, että ovet on määrätty kiinni vaan siitä, että asiakkaat ovat kadonneet.
Kulutustottumukset muuttuvat
Halla-aho sanoi myös, että rajoitustoimenpiteiden jälkeen paluuta entiseen maailmaan ei välttämättä ole.
– Tämä voi muuttaa ihmisten kulutustottumuksia pitkäksi aikaa. Jos ihmiset eivät palaa ravintoloihin, on selvää, ettei yhteiskunta voi loputtomiin tekohengittää yrityksiä. Tätä on siis mietittävä laajempana kokonaisuutena kuin välittömien tukien näkökulmasta.
Halla-ahon mukaan ravintoloita voitaisiin avata porrastetusti.
– Pitää miettiä mikä on järkevää. Ruuhkainen baari, jonne ihmiset tulevat seurustelemaan on eri asia kuin ruokaravintola, jossa ihmiset istuvat jo normaalioloissakin pöydissä kaukana toisistaan.
Hallinnon johdossa outoja tietokatkoksia
Studiossa puhuttiin myös kriisijohtamisesta. Viime aikoina ongelmia on nähty erityisesti sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa on kompasteltu muun muassa tietokatkoksiin.
Halla-ahon mukaan valtava määrä erityisavustajia ja valtiosihteereitä ei ole kyennyt ratkaisemaan prosessuaalisia ongelmia hallinnossa, vaan päinvastoin ehkä jopa pahentanut niitä.
– Kyllä meillä pitäisi ehkä kiinnittää enemmän huomiota pätevyyteen kuin puoluekirjan väriin, kun nimitetään korkeita virkamiehiä tai vaikka vähän matalampiakin virkamiehiä.
– Ottamatta kantaa yksittäisiin nimiin, mielestäni on huolestuttavaa, kun ministeriöiden sisällä kansliapäälliköt ja ylijohtajat riitelevät keskenään ja pallottelevat toisilleen vastuuta. Tämä kertoo hallintojärjestelmän rakenteellisista ongelmista. Se synnyttää ongelmia, joita nähtiin esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa kukaan ei tiedä kenelle vastuu kuuluu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ministeriöt tukimekanismit koronakriisi tartuntavaara liikkumisen rajoittaminen ravintolat koulut julkinen raha THL Maria Ohisalo Yritykset Sanni Grahn-Laasonen Li Andersson Yle perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho Hallinto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Packalén: Kuka käski olla käyttämättä luotettavia hankintakanavia suojamaskikaupoissa?

Perussuomalaiset työministeri Haataiselle: Oletteko valmis eroamaan?

Halla-aho sisäministeri Ohisalolle: ”Aiotteko jatkossa olla vähemmän hyväuskoinen nyyhkytarinoiden edessä?”

Antikainen: Montako ministeriä ja erityisavustajaa tarvitaan, jotta osataan ostaa hengityssuojaimia?

PS-kansanedustajat hallituksen koronavirustoimista: ”Suojavarustetasosta ja testaamisesta pitää olla rehellinen”

Perussuomalaiset: Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty – ”Nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä”

Halla-aho vappupuheessaan: ”Julkisesta rahankäytöstä otettava löysät pois ja kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








