

LEHTIKUVA
Halla-aho muistutti ministeri Saarikkoa, että myös maaseudun elinvoima syntyy lopulta taloudellisesta toimeliaisuudesta – ”Yritysten ja tuotannon kilpailukyky on ainoa todellinen hyvinvoinnin lähde”
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko haastoi HS:n puheenjohtajatentissä Jussi Halla-ahoa siitä, että perussuomalaiset on kritisoinut keskustan tukiaispolitikointia. Halla-aho muistutti Saarikkoa siitä, että valtionosuuksilla ja muilla tasausjärjestelmillä voidaan tasata hyvinvointia, mutta tulonsiirroilla ei voida luoda hyvinvointia. Perussuomalaisten tavoite ei kuitenkaan ole leikata tukia siellä missä niitä tarvitaan, vaan tavoitteena on vähentää tukien tarvetta.
Perussuomalaiset haluavat pitää koko maan asumiskelpoisena. Jussi Halla-aho totesi eilen Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä, että paikallisella ja valtakunnallisella politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, ovatko maakunnat ja syrjäseudut sellaisia ympäristöjä, joihin jokaisella on halutessaan mahdollisuus asettua asumaan.
– Se toki edellyttää rahoituksellisia interventioita valtion taholta, koska ei ole mahdollista, että autioituva seutu voisi omilla vero- tai muilla tuloillaan ylläpitää infrastruktuuria, etenkin kouluihin ja terveyspalveluihin liittyvää, mikä on edellytyksenä sille, että alueelle saadaan ihmisiä, Halla-aho sanoi.
Maakunnat tarvitsevat tuottavia työpaikkoja
Perussuomalaisten tavoite ei ole leikata tukia siellä missä niitä tarvitaan, vaan tavoitteena on vähentää tukien tarvetta.
Perussuomalaiset pyrkii kasvattamaan maaseudun elinvoimaa ensisijaisesti vaikuttamalla siihen, että tuottavia työpaikkoja syntyy myös maakuntiin. Samalla asumisen ja liikkumisen kustannukset on pidettävä kurissa, jotta työn vastaanottaminen ja työn tekeminen pysyy kannattavana. Lisäksi perussuomalaiset keventäisi työtulojen verotusta, jolloin palkasta jäisi enemmän käteen.
Elinvoima ei synny yksinomaan verottamalla ja verorahaa jakamalla
Keskusta kuitenkin mielellään esiintyy äänestäjilleen maaseudulle kohdistuvien tukiaisten hanan valvojana, mitä perussuomalaiset on kritisoinut. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko haastoi HS:n puheenjohtajatentissä Halla-ahoa.
Saarikon mukaan maaseudun pitäminen elinvoimaisena olisi ristiriidassa keskustan tukiaispolitiikan kritisoimisen kanssa.
– Tukiaiset ovat juuri niitä EU:n aluekehitysrahoja, valtionosuusjärjestelmän tasauksia, Saarikko sanoi.
Halla-aho totesi, että elinvoima ei synny yksistään verottamalla ja verorahaa jakamalla.
– Todellisuudessa elinvoima syntyy taloudellisesta toimeliaisuudesta. Tulonsiirroilla, kuten valtionosuuksilla ja muilla tasausjärjestelmillä voidaan tasata hyvinvointia, mutta tulonsiirroilla ei voi luoda hyvinvointia.
– Perussuomalaiset ovat vakuuttuneita siitä, että maakuntien ihmiset haluavat elää omalla työllään. Päättäjien tehtävä on tehdä politiikkaa, jolla yritysten ja tuotannon kilpailukyky säilyy, koska se on ainoa todellinen hyvinvoinnin lähde.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- elivoima tukiaiset asuminen ja liikkuminen työpaikat rahanjako kustannukset Annika Saarikko Kunnat perussuomalaiset talous Jussi Halla-aho Keskusta verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ikäviä uutisia lyödään pöytään vasta kuntavaalien jälkeen – himoverottava hallitus on jo päättänyt maakuntaverosta, vaikka kaikki eivät suostu myöntämään asiaa suoraan äänestäjille

Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”

Halla-aho: Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla – ”Turhat menot karsittava pois – asiat on pantava tärkeysjärjestykseen”

Perussuomalaiset pyrkivät siihen, että yhä useampi tulee toimeen ilman jatkuvia taloudellisia tukia valtiolta: ”Ihmisillä oltava töitä ja palkka, joka riittää asumiseen, autoiluun ja elämiseen”

Reijonen huolissaan EU:n aluekehitysrahojen jakautumisesta: Miten käy Itä- ja Pohjois-Suomen?

Antikainen: Aluekehitysrahat kohdistettava niille alueille, jotka kärsivät hallituksen vihreästä siirtymästä eniten

Reijonen vaatii vastausta kirjalliseen kysymykseensä EU:n aluerahoista: Miksi ministeriö ei noudata lakia?

Reijonen: Ministeriö jätti taas antamatta vastauksen ajallaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








