

LEHTIKUVA
Halla-aho ottaisi käyttöön hiilitullit EU:n ulkorajoilla: Tullit suojelevat eurooppalaista työtä halpatuonnilta ja ohjaavat samalla kiinalaista teollisuutta ympäristöystävällisempään tuotantoon
Puoluejohtajat keskustelivat eilen Ylen eurovaalitentissä EU:n roolista ilmastopolitiikan edelläkävijänä, eli pitäisikö EU:n sitoutua tiukempiin päästörajoituksiin vaikka Euroopan ulkopuoliset maat kuten Kiina ja USA eivät sitoutuisi.
Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa ja kristillisdemokraattien Sari Essayahia lukuun ottamatta puolueiden puheenjohtajien mielestä EU:n pitää tehdä osansa ja jatkaa kunnianhimoisia ilmastotoimia riippumatta siitä, mitä muut tekevät.
Kokoomuksella ja vihreillä sama linja
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli intoa EU:n vahvalla painoarvolla ja vaikutusvallalla.
– Jos me teemme vahvaa ilmastopolitiikkaa, voimme samalla edistää ilmastonmuutoksen vastaista työtä muualla. EU on työkalu, ja siksi tarvitaan vahva Euroopan unioni, joka toimii määrätietoisesti maailmalla.
Vasemmiston Li Andersson esitti, että ilmastotoimissa annetaan usein sellaista kuvaa, että vain Eurooppa tekee ja Kiina ja USA eivät tee mitään.
– Mutta eihän se ole ihan totuudenmukainen kuva, Andersson sanoi.
– On se aika lähellä, Halla-aho sanoi.
”Annammeko Kiinan parturoida sademetsiä?”
Andersson jatkoi, että Euroopassa on tehtävä merkittäviä päästövähennyksiä sillä perusteella, jos katsotaan päästöjen määrää per capita eli asukasta kohden.
Halla-aho vastasi tähän.
– Totta kai Suomen ja Euroopan on tehtävä omat osansa, mutta jos ajatellaan EU:n osuutta maailman bruttokansantuotteesta ja maailman päästöistä, niin Eurooppa on jo tehnyt osansa, enemmänkin kuin osansa.
– Olemme monella teollisuudenhaaralla, kuten terästeollisuudessa, nähneet konkreettisesti päästökaupan myötä sen, että kun täällä kunnianhimo on liian korkealla, se siirtää tuotannon Kiinaan ja se sitten lisää täällä kiinalaisen tuontiteräksen markkinaosuutta. Sama pätee selluteollisuuteen. Me voimme tuottaa täällä sellua, jonka kysyntä kasvaa maailmalla, tai voimme antaa Kiinan tehdä sellun ja samalla antaa sen parturoida Etelä-Aasian sademetsiä. Se ei ole parempi vaihtoehto, Halla-aho painotti.
Hiilitullit suojelevat ympäristöä ja teollisuutta
Puoluejohtajilta kysyttiin, pitäisikö EU:n asettaa ulkorajoilleen hiilitullit ja pitäisikö Suomen edistää tätä tavoitetta EU:ssa. Kyse olisi siitä, että esimerkiksi Kiinasta tai USA:sta tuotavista tavaroista perittäisiin lisämaksu tavaroiden tuotannossa syntyneiden päästöjen perusteella.
Halla-aho kannattaa hiilitulleja.
– Ymmärrän, että tavallisilla kiinalaisilla on huoli ympäristönsä ilmanlaadusta, mutta heillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä kuin suomalaisilla on. Siksi juuri tämä on se alue, jolla EU:n pitäisi käyttää kauppapoliittisia muskeleitaan.
– Hiilitulleilla on kaksi tarkoitusta: ensinnäkin tullit suojelevat eurooppalaista työtä ja teollisuutta halpatuonnilta sekä epäreilun kilpailuedun hyödyntämiseltä. Samalla tullit ohjaavat kiinalaista teollisuutta kestävämpään ja ekologisempaan tuotantoon, jolloin myös tavallinen kiinalainen hyötyy pitkällä aikavälillä, Halla-aho sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hiilitullit Eurooppa Sari Essayah Petteri Orpo Kiina ilmastopolitiikka Li Andersson Suomi vihreät perussuomalaiset Jussi Halla-aho Kokoomus Teollisuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Muut puoluejohtajat esittävät kireää ilmastopolitiikkaa – Halla-aho: Liika kunnianhimo ajaa teollisuuden eniten saastuttaviin maihin

EK:n paneelissa puitiin ilmastokysymyksiä, Halla-aho puhui kotimaisten sellutuotannon puolesta

Perussuomalaiset: Sitran ilmastokiristykset punavihreää pelottelua – ”On käsittämätöntä, että suomalaisia syyllistetään oman auton käytöstä”

Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös ”Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen

Eurovaalien jälkimainingit – puoluejohtajia eroaa

Wihonen: Kehitetään nykyisiä kansallispuistoja – suomalainen luonto ja perinnemaisema on säilyttämisen arvoista

Tuleva talouskomissaari Gentiloni haluaa poistaa yksimielisyysvaateen pienten EU-maiden verotusasioissa

Huhtasaari: Hiilitullimietintö väärille urille – ”Ei ole Suomen teollisuuden etu”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








