

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa: Poliitikkojen oman edun tavoittelu ja takinkäännöt ovat myrkkyä demokratialle
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti väkevän puheen perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa. Suomen Uutiset julkaisee puheen kokonaisuudessaan.
Arvoisat perussuomalaiset!
Puolueemme sääntöjen mukaan puoluekokous järjestetään joka toinen vuosi. Välivuosina kokoontuu puolueneuvosto. Puolueneuvosto on tilaisuus, jossa perussuomalaiset eri puolilta Suomea tapaavat toisiaan, mutta se on myös kokous, jossa puhutaan politiikan sisällöstä ja käsitellään puolueen ohjelmat. Ensi keväänä pidetään vähintään eduskuntavaalit ja eurovaalit, mahdollisesti myös maakuntavaalit. Tänään puhumme siis siitä, millaisilla ohjelmilla perussuomalaiset lähtevät näihin vaaleihin; millaista Suomea me haluamme rakentaa voitettuamme vaalit; ja millainen puolue me perussuomalaiset olemme.
Meitä perussuomalaisia moititaan usein siitä, että meiltä puuttuu ns. positiivinen visio. Että puhumme liikaa ongelmista ja valitamme. Tämä liittyy uskoakseni osittain siihen, että on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on päättäjien tehtävä ja millainen on julkisen vallan ja yksilön välinen suhde. Hiljattain julkaistiin tutkimus, jonka mukaan perussuomalaisten äänestäjät ovat poikkeuksellisen liberaaleja. Tulos yllätti monet, pidetäänhän meitä usein punaniskaisina konservatiiveina. Kun katsotaan tarkemmin, mitä tutkimuksessa mitattiin, tulos ei kuitenkaan yllätä minua. Perussuomalaiset ovat yksilöitä: he vastustavat kyttäämistä, kieltämistä ja määräilyä. He eivät pidä siitä, että joku muu tulee kertomaan heille, miten heidän pitää ajatella, mitä heidän kuuluu sanoa, mitä heidän tulee syödä, millaisilla kulkuvälineillä he saavat liikkua.
Sallittujen asioiden putki kapenee yhteiskunnassamme kaiken aikaa. Tavallisen ihmisen pitäisi koko ajan sipsutella varpaillaan ja puhua kieli keskellä suuta, ettei joku loukkaannu, pöyristy ja traumatisoidu. Tavallisen suomalaisen edellytetään koko ajan tuntevan syyllisyyttä kaukaisten maiden ongelmista, ilmastonmuutoksesta, ruokavaliostaan, omasta ihonväristään, sukupuolestaan tai sukupuolisesta suuntautumisestaan. Minun mielestäni tällainen ilmapiiri ei ole positiivinen visio.
Minun positiivinen visioni on se, että ihmisten annetaan olla rauhassa ja keskittyä omaan elämäänsä. Päätöksentekijöiden tehtävä on ratkaista ja ehkäistä sellaisia ongelmia, jotka estävät tavallista ihmistä keskittymästä omaan elämäänsä. Perussuomalaiset uskovat itsenäiseen, vapaaseen, ajattelevaan kansalaiseen, joka tietää itse, mikä on hänelle hyväksi.
Päätöksentekijöiden tehtävä on siis ratkaista ja ehkäistä ongelmia. Siksi päätöksentekijöiden velvollisuus on puhua ongelmista. Perussuomalaiset ovat käytännöllinen puolue, eivät julistuspuolue. Jos ongelmia halutaan ratkaista, ne on ensin tunnistettava ja analysoitava. Tämän jälkeen on laadittava tiekartta: ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka puuttuvat ongelmien syihin. Keskeinen ongelma tämän päivän politiikassa on se, että suurin osa puolueista keskittyy julistamaan.
Kokoomus julistaa olevansa yrittäjien puolue mutta ei tee politiikkaa, joka edistäisi yrittäjän asemaa. Keskusta julistaa olevansa maaseudun puolue; silti maaseutua ollaan ajamassa alas, vaikka meillä on keskustan vetämä hallitus ja suuressa osassa maaseutu-Suomea keskustan yksinvalta. Demarit julistaa olevansa duunareiden puolue mutta kannattaa ympäristö- ja energiapolitiikkaa, joka ajaa teollisuustyötä pois Suomesta. Vihreät julistaa naisten oikeuksia ja kestävää kehitystä, mutta kannattaa fanaattisesti uusien kuluttajien massamuuttoa Suomeen ja tyypillisesti erittäin naisvihamielisistä kulttuureista.
Perussuomalaisilla tavoitteiden ja keinojen välillä ei ole ristiriitaa. Meidän tavoitteemme on inhimillinen Suomi, joka pitää huolta omistaan taloudellisesti kestävällä pohjalla. Meillä on realistiset keinot, joilla tätä tavoitetta edistetään. Meille Suomen valtio ei ole globaali sosiaalitoimisto vaan suomalaisten edunvalvontakoneisto. Kaikkien suomalaisten. Meidän Suomessamme tavallinen suomalainen on päähenkilö, ei hallintoalamainen tai vero-orja.
Perussuomalaisia moititaan usein siitä, että olemme yhden asian puolue ja että puhumme liikaa maahanmuutosta. Tämä kritiikki johtuu pääosin siitä, että median ja muiden puolueiden mielestä maahanmuutosta ei pitäisi puhua lainkaan. Tai jos puhutaan, pitäisi tyytyä hymistelemään ja laulamaan ylistyslauluja. Maailma ympärillä on kuitenkin muuttumassa. Vuoden 2015 siirtolaisvyöry Afrikasta ja Lähi-idästä puhkaisi Euroopassa mätäpaiseen, joka oli muodostunut vuosikymmenten aikana, ja johti dramaattisiin poliittisiin mullistuksiin monissa maissa, mm. Itävallassa ja Italiassa. Seuraava mullistus nähdään viikon kuluttua Ruotsissa. Monissa maissa tämä herätys tulee valitettavan myöhään, ja tuhojen korjaaminen on vaikeaa.
Perussuomalaiset ovat puhuneet leväperäisen maahanmuuttopolitiikan seurauksista vuosien ajan. Ruotsin, Ranskan ja monen muun maan palavat lähiöt, terrorismi, islamilainen fanatismi ja käsistä karannut järjestäytynyt rikollisuus ovat terveellinen muistutus siitä, mihin Suomi on menossa, jos suunta ei muutu. Viisas oppii muiden virheistä. Tässäkin asiassa on keskityttävä konkretiaan, ei julistuksiin. Ei riitä, että julistetaan kauniita tavoitteita. Ei riitä, että ollaan huolissaan maahanmuuttajien syrjäytymisestä, työttömyydestä ja rikollisuudesta tai koulujen ja asuinalueiden eriytymisestä. On lopetettava niiden virheiden tekeminen, joita kaikki muut ovat ennen meitä tehneet, koska ne virheet johtavat aina samaan lopputulokseen.
Poliittista keskustelua on viime vuosina hallinnut hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan rahoituspohja. Esimerkiksi soteuudistuksessa huomio on kiinnittynyt liiaksi siihen, miten sotepalvelut järjestetään. Perimmäiset ongelmat eivät kuitenkaan ole ratkaistavissa organisaatiomuutoksilla, koska ne liittyvät Suomen väestökehitykseen. Veronmaksajien, eli kakuntekijöiden, osuus väestöstä kutistuu vauhdilla, kun taas kakunjakajien suhteellinen osuus kasvaa. Ei ole olemassa sellaista sotemallia tai sosiaaliturvamallia, jossa yhä vähemmällä rahalla voitaisiin tuottaa yhä parempia palveluja yhä useammalle.
Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue. Kansakunnan on elettävä suu säkkiä myöten. Nyt on nousukausi, mutta maa ottaa edelleen lähes kaksi miljardia euroa uutta velkaa joka vuosi. Suhdannehuippu euroalueella saattaa jo olla ohitettu. Entä sitten, kun tulee laskukausi? Velkaraha ei ole ilmaista. Vaikka korkotaso olisi kuinka matala, velanhoitokulut ovat pois yhteiskunnan perustoiminnoista.
Mitkä ovat ne keinot, joilla julkinen talous saadaan tasapainoon? Huolissaan oleminen ei tässäkään tapauksessa ole riittävä toimenpide. Ensinnäkin sitä kakkua, jota jaetaan, pitää pyrkiä kasvattamaan. Toisin kuin perinteinen oikeisto ja vasemmisto, perussuomalaiset ei näe ristiriitaa yrittäjän ja duunarin edun välillä. Tyytyväinen työntekijä on yrittäjän etu. Yrittäjän menestys on työntekijän etu. Valtiovalta ei voi luoda uutta vaurautta, vaan siihen tarvitaan yrityksiä. Yritykset luovat työtä ja hyvinvointia. Siksi julkisen vallan tehtävä on luoda sellaiset olosuhteet, että yrittäminen on kannattavaa ja työllistäminen mahdollista.
Suomen talous on vientivetoista, ja suomalainen vientiteollisuus edelleen hyvin energiaintensiivistä. Erityisongelmana meillä on syrjäinen sijainti, pitkät kuljetusetäisyydet ja kylmä ilmasto. Vaikka ympäristö- ja päästökysymykset pitää ottaa vakavasti, on samalla ymmärrettävä, että ilmastonmuutos on globaali haaste. Jos Suomi asettaa itselleen liian kunnianhimoisia tavoitteita, tulos on se, että teollisuus ja työ karkaavat Kiinaan ja Intiaan. Häviäjinä ovat sekä suomalaiset että globaali ilmasto.
Palvelualojen työllisyyttä voidaan parantaa lisäämällä palvelujen kysyntää ja kuluttajien ostovoimaa. Tämä merkitsee oikein kohdennettuja leikkauksia niin keskituloisten ihmisten ansioverotukseen kuin erilaisiin tasaveroihin, kuten polttoaineveroon. Tällaiset veronalennukset ovat investointi, joka maksaa itseään takaisin, kun yhä useampi työllistyy eikä tarvitse sosiaaliturvaa. Työttömyys on se, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Julkisen rahankäytön, ja muutenkin julkisen vallan toiminnan, on oltava oikeudenmukaista. Suomi on kokenut historiassaan hyvin vaikeita hetkiä. Suomalaiset ovat valmiita kipeisiinkin uhrauksiin, jos he kokevat, että peli on reilua. Nyt tullaan siihen asiaan, joka erottaa voimakkaimmin perussuomalaisia kaikista muista puolueista. Meidän mielestämme Suomi on suomalaisten rakentama ja suomalaisille kuuluva maa. Prioriteetit on pantava uusiksi.
Kun puhutaan yhteiskunnan perustoiminnoista kuten lastensairaaloista, homekoulujen korjaamisesta, terveyskeskusverkostosta, inhimillisestä vanhustenhoidosta, poliisipalveluista tai tieverkoston ylläpidosta, poliitikot riitelevät pikkurahoista. Ei ole varaa, he sanovat. Samaan aikaan kaikki puolueet, perussuomalaisia lukuun ottamatta, kannattavat kehitysapumenojen kasvattamista puolella miljardilla eurolla vuodessa. Muut puolueet eivät näe mitään ongelmaa siinä, että Suomi käyttää satoja miljoonia euroja vuodessa Ruotsin kautta tulevien turvapaikkaturistien majoittamiseen ja viihdyttämiseen vastaanottokeskuksissa.
Kaikki muut puolueet kannattavat haitallisen maahanmuuton jatkamista ja lisäämistä, vaikka jo nyt keskeisissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on 10 ja 20 prosentin välillä, ja suurissa kaupungeissa yli kolmannes toimeentulo- ja asumistukiasiakkaista on ulkomaalaisia. Kukaan ei edes kysy, mistä nämä rahat tulevat. Tulevatko ne jostakin taikakassasta?
Jostakin syystä vastakkainasettelua on alettu paheksua julkisessa keskustelussa. Vastakkainasettelua nimenomaan tarvitaan, koska asiat ovat vastakkain. Me haluamme yhteiskunnan, jossa mahdollisimman moni huolehtii ja kantaa vastuun itsestään, mutta jossa myös niistä pidetään huolta, jotka eivät siihen itse kykene. Tämä on taloudellisesti mahdollista vain, jos asiakaskunnaksi rajataan oma kansa. Tämä ei ole ilkeyttä eikä julmuutta vaan reiluutta ja realismia. Turvallisuus ja hyvinvointi eivät synny siitä, että julistetaan turvallisuutta ja hyvinvointia. Ne syntyvät konkreettisista poliittisista valinnoista, jotka edistävät turvallisuutta ja hyvinvointia.
Pienellä ihmisellä riittää ystäviä aina vaalien alla. Varsinkin vasemmisto julistaa puolustavansa pientä ihmistä. Tässäkään asiassa julistukset eivät kuitenkaan riitä eivätkä paranna pienen ihmisen asemaa. Pieni ihminen on se, joka kärsii talouden globalisaatiosta, uusliberalismista ja holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta eniten. Hän joutuu kilpailemaan työpaikoista ja kohtuuhintaisista asunnoista. Hänellä ei ole varaa yksityislääkäriin. Hän ei voi äänestää jaloillaan ja lompakollaan, kun oma asuinalue ja lasten lähikoulu ghettoutuvat. Isolla ihmisellä ei ole mitään hätää tämän kehityksen keskellä. Kansallismielisyys on, ja on aina ollut, pienen ihmisen aate.
Olen kiertänyt viimeisen vuoden aikana eri puolilla Suomea ja tavannut monia teistä. Tarkoitus on pysyä tien päällä myös jatkossa. Nämä matkat ovat olleet erittäin mielenkiintoisia ja antoisia monestakin syystä. Ensinnäkin Suomi on täynnä hienoja paikkoja, joissa ei koskaan tulisi käyneeksi vahingossa. Suomi on myös hyvin monimuotoinen maa. Yleisten aiheiden lisäksi on paikallisia kysymyksiä ja huolia, joista en olisi lainkaan tietoinen, ellen kävisi keskusteluja paikallisten kanssa.
Itselleni tärkeintä on kuitenkin ollut kohdata se henki, pyyteettömyys ja aatteen palo, jolla perussuomalainen kenttä tekee perussuomalaista työtä piireissä, paikallisyhdistyksissä ja toreilla. Meidän, jotka olemme politiikassa työksemme, on terveellistä muistuttaa itseämme jatkuvasti siitä, mistä tämän puolueen uskottavuus ja menestys kumpuaa. Me olemme ihmisten arjessa läsnä muulloinkin kuin vaalien alla. Ja meillä on linja, joka pitää.
Mikään ei syö tavallisten ihmisten uskoa demokraattiseen vaikuttamiseen yhtä pahasti kuin kokemus siitä, että mikään ei muutu, äänestipä ketä hyvänsä. Hyviin asemiin, hillotolpille päässeiden poliitikkojen leipääntyminen, laitostuminen, oman edun tavoittelu ja takinkäännöt ovat myrkkyä demokratialle. Yleisin viesti, jonka olen perussuomalaisten teltoilla ja kojuilla tavallisilta kansalaisilta viimeisen vuoden aikana kuullut, on tämä: ”Älkää te kääntäkö takkianne!” Nuorilta ja vanhoilta, maalla ja kaupungissa, erilaisilla murteilla: ”Älkää te kääntäkö takkianne!” Tämä olkoon ohjenuoramme.
Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä:
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue – ”Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole”

Halla-aho: Mitä on sellainen ”työperäinen” maahanmuutto, jota pitää houkutella sosiaaliturvalla?

Halla-aho: Duunarin elinkustannuksia laskettava – halpatyövoiman tuonti EU:n ulkopuolelta ei ole suomalaisten etu

Vieläkö loikkarit voisivat palata perussuomalaisiin? – Puoluesihteeri vastaa: ”Takaisin pääsyä puolueeseen ei ole”

Mäkynen: Aluevaaleista tulossa keskustan vallankaappaus maakuntiin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








