

PS ARKISTO
Halla-aho: Suomessa on suuri ja nopeasti kasvava metsävaranto – ”Osoittaa, että pitkällä aikavälillä Suomessa on tehty vastuullista metsäpolitiikkaa”
Puoluejohtajat Sanna Marin (sd), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho pohtivat maanantaina ilmasto- ja ympäristöasioihin keskittyvässä kuntavaalitentissä muun muassa Suomen metsävarantojen käyttöä sekä sitä, pitäisikö kunnilta vaatia tavoitteellisia ilmasto- ja luontotiekarttoja.
Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon järjestämässä puoluejohtajien kuntavaalitentissä maanantaina teemana olivat ilmasto- ja ympäristöasiat.
Jussi Halla-aho sanoo pitävänsä lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että päästöasioissa toteutetaan toimia, jotka ovat helposti toteutettavissa ja joilla saavutetaan tuloksia, erilaisten kannusteiden luomisesta jätteiden kierrätykseen ja niin edelleen.
Globaalit vaikutukset huomioitava
Halla-aho ei kuitenkaan näe tarvetta antaa kunnille uusia lisävelvoitteita ilmasto- ja luontotiekarttojen laatimiseen, koska kunnallisella tasolla tarkastelukulma jää väistämättä kapeaksi.
– Tähän sisältyy riski osaoptimoinnista, jolloin ei enää nähdä metsää puilta, kun ongelmiin kiinnitetään liikaa huomiota hyvin paikallisella tasolla. Paikallisissa ilmastotoimissa on myös otettava huomioon laajemmat globaalit vaikutukset, koska ilmasto on globaali. Olennaista ei ole se, voidaanko päästöt ajaa pistemäisesti vaikka nollaan yhdellä paikkakunnalla, jos päästöt siirtyvät naapuripaikkakunnalle – tai vielä pahempaa- hiilivuodon myötä pois Suomesta jonnekin muualle, missä samat asiat tehdään suuremmalla hiilijalanjäljellä.
Sanna Marinin mukaan ilmasto- ja ympäristötavoitteet tulevat lisääntymään, koska kuntien asukkaat haluavat muutenkin edistää tavoitteita. Marinin mukaan esimerkiksi Lahdessa ilmastotoimet olisivat tuoneet mukanaan työtä ja talousmenestystä.
Annika Saarikon mukaan kunnat voivat seurata toisia kuntia, jotka ovat jo asettaneet uusia tavoitteita.
Kompromissejakin tarvitaan
Rakentaminen ja laajemmin luonnonvarojen hyödyntäminen kuten hakkuut voivat heikentää luonnon monimuotoisuutta. Puoluejohtajat pohtivat ajatusta siitä, pitäisikö kunnille säätää velvoite kompensoida luontohaittoja.
Saarikon mukaan keskusta suhtautuu avoimesti ajatukseen kompensaatiosta. Marin totesi, että rakentamiselle täytyy aina pohtia vaihtoehtoja sekä ylipäätään miettiä, onko rakentaminen järkevää.
Halla-aho sanoi, että kaikki inhimillinen toiminta ja ihmisen läsnäolo väistämättä heikentää luonnon monimuotoisuutta. Perussuomalaisten puheenjohtaja totesi, että koska ihmisten olemassaolon ja taloudellisen toiminnan pitää silti olla mahdollista, se tarkoittaa aina kompromisseja.
– Niinpä päätöksentekijän on otettava huomioon erilaisia näkökulmia, muitakin kuin ympäristönäkökulma tai luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
Halla-aho viittasi metsien hyödyntämiseen ja huomautti, että Suomen metsävaranto on kuitenkin suuri ja kasvaa nopeasti.
– Se osoittaa, että pitkällä aikavälillä Suomessa on tehty vastuullista metsäpolitiikkaa.
Suomessa kestävää metsäteolllisuutta
Kunnat ja kaupungit ovat huomattavia metsänomistajia, ja kaavoituksen kautta ne voivat vaikuttaa myös yksityisten metsänomistajien toimiin, kuten hakkuisiin. Halla-aho totesi, että vaikka hakkaamaton metsä on ilmastosyistä hyvä asia, metsäteollisuuden tuotteille on silti aina kysyntää, muodossa tai toisessa.
– Pinta-alaan suhteutettuna Suomessa on erittäin paljon metsää Euroopan mittakaavassa. On kysyttävä, tehdäänkö jossain sellaista metsäpolitiikkaa, josta meidän pitäisi ottaa mallia, vai onko sittenkin niin, että suomalainen metsäteollisuus toimii jo nyt kestävällä tavalla, vaikka hakkuumäärät olisivatkin kohtalaisen suuria.
– Jos täällä suljetaan tehtaat ja suojellaan metsät, niin se sama tuotanto siirtyy kivihiilisähköllä pyöriviin tehtaisiin Indonesiassa. Se ei varmaankaan ole hyvä ratkaisu, puhumattakaan vaikutuksista suomalaiseen työhön ja talouteen ja samalla Suomen kykyyn tehdä teknologiainvestointeja, esimerkiksi päästöjen vähentämiseen.
Myös Saarikko otti esille metsäteollisuuden näkökulman ja työllisyyden. Saarikko sanoi luottavansa suomalaisiin metsänomistajiin. Marin totesi, että puuta voi kerätä muillakin tavoilla kuin avohakkuilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- luonnonsuojelu Annika Saarikko Sanna Marin ilmastopolitiikka Kunnat Metsäteollisuus talous Jussi Halla-aho työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua

Onko sisäministeri Ohisalon puheissa enää mitään tolkkua? – ”Jos tuulivoimaa laitetaan kuntiin kunnolla, kuntavero voisi olla nolla”

Halla-aho Veitsiluodon tehtaan sulkemispäätöksestä: Taivastelu ja sympatiat eivät pelasta suomalaista vientiteollisuutta – ilmastopolitiikassa tarvitaan täyskäännös

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta: Kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä parannettava – ilmastotavoitteet laskettava muiden EU-maiden tasolle

Halla-aho: Suomi ei voi toimia autoilun sähköistymisen edelläkävijänä – ”Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta”

Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Avohakkuukielto vaikuttaisi heikentävästi metsäteollisuuden kilpailukykyyn

Hakkarainen: Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








