

LEHTIKUVA
Halla-aho: Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa spontaanien turvapaikanhakijoiden määrä ei ole laskenut
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ihmettelee valtionvarainministeri Petteri Orpon suunnitelmia Suomen pakolaiskiintiön nostamisesta.
Orpon mukaan kiintiötä pitäisi nostaa ja Suomeen pitäisi ottaa vuosittain 1 050 pakolaista. Viime vuonna Suomeen otettiin 750 kiintiöpakolaista.
– Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa spontaanien turvapaikanhakijoiden määrä ei ole laskenut vuoden 2015 vyöryä edeltävälle tasolle. Suomi on ainoa pohjoismaa, joka osallistuu täysimittaisesti turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin Italiasta ja Kreikasta.
– Muista pohjoismaista Tanska on lopettanut kiintiöpakolaisten vastaanottamisen kokonaan spontaanien tulijoiden suuren määrän vuoksi. Kuitenkin Tanskaan tuli sekä vuonna 2015 että sen jälkeen vähemmän spontaaneja hakijoita kuin Suomeen, Halla-aho muistuttaa.
Maahanmuuttopolitiikan täyskäännös?
Orpon mielestä pakolaiskiintiötä voidaan nostaa turvapaikanhakijoiden määrän laskettua vuoden 2015 lukemista. Tuolloin Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa.
– Kun Suomeen ei tule enää hakeudu sellaisia määriä turvapaikanhakijoita, nyt meillä olisi mahdollisuus ottaa enemmän kiintiöpakolaisia. Määrä ei kuitenkaan ole huimaava. Minusta se olisi ele ja ihmisyyden puolesta tehty teko, Orpo puolusteli Ilta-Sanomien mukaan kokoomuksen tilaisuudessa.
Myös sisäministeri Paula Risikko on puhunut julkisuudessa pakolaiskiintiön nostamisesta, joten hallitus on ilmeisesti löysentämässä maahanmuuttopolitiikkaansa nyt, kun perussuomalaiset eivät ole enää mukana.
Suomessa löysin linja
Halla-aho huomauttaa, Suomi on myös ainoa pohjoismaa, joka myöntää kansainvälistä suojelua neljäksi vuodeksi kerrallaan.
– Jopa Ruotsi myöntää toissijaista suojelua vuodeksi kerrallaan. Lisäksi Suomi on ottanut käyttöön vähemmän EU-direktiivin sallimia perheenyhdistämisen ehtoja kuin muut pohjoismaat.
– Ei ole yllättävää, että myös viime vuonna 6 000 turvapaikkashoppailijaa käveli muiden pohjoismaiden läpi Suomeen, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa ja toteaa hallituksen ”vastuullisen linjan näyttävän jatkuvan”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Maahanmuuttolinjaa lähdettiin muuttamaan heti, kun perussuomalaisista päästiin eroon
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








