

PS ARKISTO
Halla-aho Uutisaamussa: Vasemmisto keksinyt oman velkatodellisuuden – satoja miljoonia kipataan menokohteisiin, jotka eivät liity suomalaisten hyvinvointiin
Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa on nyt kaikin keinoin pyrittävä turvaamaan vientiteollisuuden toimintaympäristö. Tällöin energian ja kuljettamisen kustannusten on oltava sillä tasolla, jolla yrittäminen pysyy kannattavana. – Se tarkoittaa realistista ja maltillista ilmastopolitiikkaa, eikä suinkaan maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, Halla-aho sanoi MTV:n Uutisaamussa.
Valtio ottaa tänä vuonna 19 miljardia euroa velkaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho muistutti tänään MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa, että velkaantuminen on omiaan hidastamaan talouskasvua.
– Vaikka en ole taloustieteilijä, lähtisin siitä, että velkaantumista tulee välttää, koska velka on valtiolle huono asia, Halla-aho sanoi.
Hän jatkoi, että koronakriisi on jo nyt vahingoittanut paitsi taloutta myös poliittista päätöksentekoa.
– Siinä mielessä, että koska kaikki ymmärtävät, että nyt akuutissa tilanteessa velkaantuminen on väistämätöntä, niin samalla Suomen hallituksessa ne tahot, joilla on kovat kulutushalut, näkevät, että piikki on nyt auki ja nyt voidaan lähteä mälläämään velkarahalla.
Vasemmiston mielestä velkoja ei tarvitse maksaa
Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki väitti viime viikolla Kansan Uutisten haastattelussa, että valtion ei tarvitsisi maksaa lainojaan pois, koska vanhojen lainojen päälle voi ottaa uutta lainaa.
Halla-aho sanoikin, että vasemmistossa on keksitty oma todellisuus.
– Tällä logiikalla me voisimme lopettaa verojen keräämisen ja rahoittaa koko hyvinvointijärjestelmän velaksi.
Uutisaamussa vieraana myös ollut valtiovarainministeri Matti Vanhanen kiisti, että koronan varjolla otettaisiin harkitsemattomasti koronan hoitoon liittymätöntä velkaa.
– Sillä (velaksi otettavalla 19 miljardilla) ylläpidetään yhteiskunnan toimintaa, kuten terveydenhuoltoa ja kouluja, paljon myös yritysten toimintaa ja samalla työpaikkoja, Vanhanen esitti.
Otetaanko velkaa juoksevien kulujen rahoittamiseen?
Halla-aho kuitenkin totesi, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronasta.
– Suomella on jo aiemmin ollut suuria vaikeuksia työn tuottavuudessa ja talouskasvun ylläpitämisessä. Me emme ole vuosikausiin eläneet suu säkkiä myöten. Nyt näyttää siltä, että velkaa otetaan juoksevien kulujen rahoittamiseen. Tällä tavoin siirretään poliittisesti epämukavia ratkaisuja tulevaisuuteen, jolloin ne ongelmat pahenevat entisestään.
Epämukavuudella Halla-aho viittasi siihen, että valtio käyttää enemmän kuin sillä on tuloja.
– Tätä on pyritty varsinkin kokoomuksessa ratkaisemaan sosiaaliturvaa leikkaamalla, jolla työn tekemisestä saadaan kannattavampaa. Tavoite on sinänsä hyvä: työn tekemisen pitäisi olla Suomessa kannattavampaa, koska se on ainoa tapa pitää julkinen talous tasapainossa.
Halla-aho kuitenkin myönsi, että toisaalta sosiaaliturvan leikkaukset voivat johtaa osin mahdottomiin tilanteisiin
– Siksi ennen kaikkea pitäisi pyrkiä siihen, että työstä pystytään maksamaan sellaista palkkaa, että työtä kannattaa ottaa vastaan. Silloin puhutaan yritysten toimintamahdollisuuksista ja ansiotuloverotuksesta.
Valtiolla oltava tuloja sen verran kuin käytetään
Halla-aho totesi, että sosiaaliturvaan on ylipäätään vaikea kajota neljän vuoden vaalisyklin vuoksi.
– On selvää, että toimiva sosiaaliturvajärjestelmä on ihmisille tärkeä. Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava talouden realiteetit: Valtiolla on oltava tuloja vähintään yhtä paljon kuin valtio käyttää. Muuten erotus joudutaan kattamaan lainaamalla rahaa ja se ei ole hyvä asia.
Vanhasen mukaan koronakriisistä toipumiseen menee kymmenisen vuotta, jona aikana ei olisi olemassa äkkiratkaisuja tasapainottaa menoja ja tuloja. Vanhanen sanoi, että kriisin pääratkaisu liittyy ensisijaisesti työllisyyteen ja yrittämiseen ja sitä kautta verokertymän kasvuun.
Halla-aho oli samoilla linjoilla.
– Tuottavaa työtä ja yrittämistä pitää kaikin tavoin lisätä Suomessa, koska vain työn tekemisellä voidaan puuttua rakenteellisiin ongelmiin. Tosin on huomattava, että mitä ankarammin työtä ja yrittämistä verotetaan, sitä vähemmän kannattavaa ne ovat. Tällöin verotulot pitkällä aikavälillä putoavat eivätkä kasva.
Ihmisillä on oltava varaa käyttää palveluja
Vanhanen ja Halla-aho pohtivat keinoja edistää työllisyyttä. Halla-aho muistutti, että koska Suomi elää viennistä, olennaista on kaikin keinoin pyrkiä turvaamaan kotimaan vientiteollisuuden toimintaympäristö.
– Se tarkoittaa esimerkiksi realistista ja maltillista ilmastopolitiikkaa, eikä suinkaan maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa.
Halla-aho jatkoi, että energian ja kuljettamisen kustannusten on oltava sillä tasolla, jolla yrittäminen pysyy kannattavana.
– Vastaavasti palvelualojen yritysten toimintaedellytykset riippuvat siitä, onko ihmisillä mahdollisuus käyttää palveluja. Se taas riippuu siitä, miten paljon ihmisillä jää palkasta käteen. Tässäkin avainasemassa on paitsi ansiotulojen verottaminen, myös liikkumisen ja asumisen hinta. Ne ovat suurelta osin verotukseen ja erilaisiin maksuihin liittyviä poliittisia päätöksiä.
Vanhanen jatkoi, että töihin patistamiseen liittyvät ratkaisut yleensä koetaan ikäviksi, kun kyse on työvoiman tarjonnan lisäämisestä.
Ulkomainen halpatyövoima ylläpitää kotimaista työttömyyttä
Halla-aho totesi, että työvoiman tarjonnan lisäämisen ongelmana on yritysten korkea kustannustaso yhdistettynä suomalaisille sopimattomaan valuuttaan, euroon.
– Kun valuutta ei jousta tarpeen mukaan, niin palkat sitten joustavat. Ja kun suomalaisia ei saada töihin palkalla, joka ei voi kilpailla sosiaaliturvan kanssa, tilalle tuodaan halpatyövoimaa ulkomailta, joka taas lopulta tulee julkiselle taloudelle kalliiksi. Se myös ylläpitää kotimaista työttömyyttä.
Halla-aho nosti esille julkisen talouden menopuolen priorisoinnin tarpeet.
– Kun Suomi oli talousahdingossa jo ennen korona-aikaa, niin voidaan kysyä, kuinka monta sataa miljoonaa vuodessa meillä on varaa kipata sellaisiin menokohteisiin, jotka eivät liity mitenkään suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Halla-aho mainitsi esimerkkejä ylimääräisistä menoista.
– Haittamaahanmuutto, kehitysapu sekä nyt espanjalaisten perustulon rahoittaminen, mitä muun muassa EU:n niin sanotut elvytystoimetkin tarkoittavat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtion velka koronakriisi toissijaiset menokohteet hyvinvonti asuminen ja liikkuminen palkka suomalaiset haittamaahanmuutto Yritykset Matti Vanhanen Sosiaaliturva Turvallisuus Vasemmistoliitto Paavo Arhinmäki perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho työllisyys Kokoomus kehitysapu EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksen lisätalousarvioesitys haisee konkurssipesän rosvoamiselta – Halla-aho: ”Velkahana on saatu koronan varjolla auki, eikä enää olla köyhiä ja kipeitä”

Hallitus tahtoo työllistää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet Suomeen – Purra: ”Korona tarjosi vihervasemmistolle keinon saada hanke läpi vähin äänin”

Halla-aho: Hallituksen ongelmana kyvyttömyys priorisoida rahankäyttöä – ”On pystyttävä karsimaan menoja, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kanssa”

PS: Hallitukselta velkaantumisen ennätys – koronakriisin varjolla rahaa ideologiseen hömppään

Mikään laki ei velvoittanut hallitusta auttamaan Isis-naisia Suomeen – kelkka kääntyi vuodessa

Grönroos: Vappusatanen jäi vaiheeseen, hoitajamitoituksen tiukentaminen häämöttää kaukana tulevaisuudessa – suomalaiset saivat hallitukselta lisää maahanmuuttoa

Tutkimus paljastaa: Suomalaiset eivät halua maksaa hallituksen ideologisista lempihankkeista – avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana vain pieni vähemmistö

Taloustieteen dosentti Malinen: Velkakriisin uhka on syytä ottaa tosissaan – ”Meidän on viipymättä alettava valmistella paluuta markkaan”

Purra: Vihreän elvytyksen sijaan pitäisi puhua vihreästä tainnutuksesta – ”Päätökset kohdistuvat palkansaajien rahapussiin siten, että asumisen, autoilun ja lämmityksen kustannukset kohoavat”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








