

Ylen A-talkissa vieraana vasemmalta lukien Katri Kulmuni (kesk.), Li Andersson (vas.), Jussi Halla-aho (ps.) ja Petteri Orpo (kok.). Ohjelmaa juontaa Sakari Sirkkanen (keskellä).
Halla-aho varoitti osan Suomesta muuttuvan asuinkelvottomaksi vihervasemmiston ilmastopolitiikan vuoksi, opetusministeri Li Andersson vastasi asiattomuuksilla: ”p*skapuhetta”
Perussuomalaiset haluaa tukea suomalaisten ostovoiman kehittymistä ja sitä, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan. ”Kun ihmisillä on enemmän ostovoimaa, se pitää samalla yllä palvelusektorin työpaikkoja. Meidän on myös huolehdittava vientiteollisuuden kilpailukyvystä, jolloin se pystyy luomaan ja ylläpitämään työpaikkoja niin että työn vastanottaminen on kannattavaa”, Halla-aho muotoili. Hän nosti esiin myös hallituksen ilmastopolitiikan ja elinkustannusten nousun. Ohjelman aikana koettiin erikoinen hetki, kun Li Andersson (vas.) käytti alatyylistä ilmaisua.
Puoluejohtajat keskustelivat torstai-iltana Ylen A-Studiossa politiikan kevään aiheista. Ohjelmassa vieraina olivat perussuomalaisten Jussi Halla-ahon lisäksi Katri Kulmuni (kesk), Li Andersson (vas), ja Petteri Orpo (kok).
Hallituksessa ristivetoa ilmastotoimista
Alkuviikosta hallitus esitteli ilmastopoliittisia linjauksiaan. Hallitus muun muassa perustaa ilmastorahaston ja laskee teollisuuden sähköveroa.
Kulmunin mielestä Suomen hallituksella on kunnianhimoinen ohjelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kulmuni nosti myös esille hallituksen tavoitteen Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä. Anderssonin mukaan hallitus on tehnyt useita vaikuttavia päätöksiä.
Orpon mukaan hallituksen toimet eivät ole olleet kovin kummoisia.
– Ilmastorahasto on käytännössä uusi yritystuki, Orpo sanoi.
Halla-ahon mukaan Suomen kannalta on vain hyvä asia, jos hallituksen käytännön ilmastotoimenpiteet ovat jääneet vaisummiksi kuin etukäteen suunniteltiin.
– Tämähän on suora seuraus siitä, että hallituksen sisällä on voimakasta ristivetoa. Keskusta pyrkii puolustamaan alueellisia näkökohtia ja vihervasemmisto taas ajaa sellaista politiikkaa, joka käytännössä johtaa siihen, että alueet Suomessa muuttuvat vähitellen asuinkelvottomiksi ja ihmisten on pakko keskittyä.
Opetusministerin kommentti särähti korvaan
Halla-ahon lausunto meni opetusministeri Anderssonin ihon alle, ja seuraava kommentti särähti monen korvaan.
– Suoraan sanottuna tuo on paskapuhetta, Andersson yritti.
Halla-aho vastasi:
– Hallitus ei pysty saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitetta kurittamalla yksityisautoilua ja omakotiasumista. Nämä kustannusnousut vain kohdistuvat suurten kaupunkien ulkopuolella asuviin ihmisiin. Kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vaikuttaa negatiivisesti teollisuuden kustannusrakenteeseen ja kilpailukykyyn. Samalla se vaikuttaa negatiivisesti työpaikkojen määrään, kun asumisen ja elämisen kustannukset nousevat: Ihmiset joutuvat pohtimaan miten kaukaa kannattaa ottaa työtä vastaan.
Halla-aho myös sanoi, että perussuomalaiset haluaa tukea suomalaisten ostovoiman kehittymistä ja sitä, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan.
– Elämisen kustannuksia ei pidä nostaa niin, että asuminen kaupunkien ulkopuolella muuttuu mahdottomaksi.
Suomen energiatuotanto on vastuullista jo nyt
Halla-aho kuitenkin kiitti hallitusta sähköveron laskemisesta.
– Se on toimenpide, jota me (perussuomalaiset) ilman muuta kannatamme. On tärkeää, että toimintaa ohjataan pois fossiilisista kohti vähäpäästöisiä energiantuotantotapoja. Tässäkin asiassa pitää vain säilyttää suhteellisuudentaju: Suomessa alle kymmenen prosenttia energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Ilmastonäkökulmasta Suomen energiantuotanto siis on vastuullista jo nyt.
Halla-aho korosti, että Suomen kansalliset ilmasto- ja päästötavoitteet tulee sopeuttaa siihen, miten paljon Suomi on jo tehnyt ilmastotalkoiden eteen 1990-luvulta lähtien.
– Jos haluamme torjua ilmastonmuutosta, joka on globaali uhka, meidän on mietittävä omien kansallisten ratkaisujen kokonaisvaikutuksia maailmalla. Työnnämmekö esimerkiksi teollisuutta täältä sellaisiin paikkoihin joissa se saastuttaa enemmän kuin Suomessa, Halla-aho kysyi.
Julkisia menoja priorisoitava
Puoluejohtajilta kysyttiin ratkaisuja Suomen syntyvyyden nostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
Halla-ahon mukaan yksinkertaisia ratkaisuja ei ole.
Kun puhutaan väestökehityksestä ylipäätään, nopeaa muutosta syntyvyydessä ei välttämättä voi saada aikaan poliittisilla päätöksillä. Kuitenkin vääristynyt väestöpyramidi – niin kauan kuin meillä sellainen on – edellyttää sitä, että julkisella puolella menoja priorisoidaan entistä tarkemmin. On pohdittava sitä, mihin meillä on varaa ja mihin ei ole varaa. Mikä on ensisijaista ja mikä on toissijaista.
Halla-aho kommentoi hallituksen 75 prosentin työllisyysasteen tavoitetta.
– Työllisyysastetavoitteeseen ei pidä hirttäytyä, vaan meidän pitää ensi sijassa pyrkiä luomaan uutta, tuottavaa työtä yhteiskuntaan. Tällä hetkellä työlliseksi katsotaan myös ihminen, joka tekee viikossa pari tuntia työtä. On selvää, ettei tällainen ihminen tule toimeen palkallaan.
– Pelkään sitä, että hallituksella on kiusaus lähteä tavoittelemaan 75 prosentin työllisyysastetta tempputyöllistämisellä, palkkatuella tai kiihdyttämällä alipalkatun tai osa-aikaisen työvoiman maahantuontia.
Palkalla pitää voida tulla toimeen
Halla-aho muistutti, että taloudellisen huoltosuhteen kannalta oleellista on se, että ihminen voi tulla toimeen palkallaan.
-Ei voi olla niin, että yksityinen sektori ulkoistaa palkkakustannukset yhteiskunnalle erilaisten palkkatukien muodossa tai että palkkaa pitää täydentää sosiaaliturvalla.
Orpo kysyi Halla-aholta, miten tuottavia yksityisen sektorin työpaikkoja luodaan.
– Meidän on huolehdittava vientiteollisuuden kilpailukyvystä jolloin se pystyy luomaan ja ylläpitämään työpaikkoja niin että työn vastanottaminen on kannattavaa. Siihen vaikutetaan esimerkiksi asumisen ja liikkumisen hinnalla, jolloin ihmisille jää palkastaan enemmän käteen. Kun ihmisillä on enemmän ostovoimaa, se pitää samalla yllä palvelusektorin työpaikkoja, Halla-aho vastasi.
Luottamus kokoomukseen kehnolla tolalla
Halla-aho toisti tv:ssa aiemman näkemyksensä, jonka mukaan hänellä ei ole tällä hetkellä luottamusta kokoomukseen.
– Petterillä on mahdollisesti toisenlainen muistikuva tai käsitys kesän 2017 tapahtumista. Me näemme, että siinä suhmuroitiin perussuomalaisten selän takana, ja pelattiin epärehellistä peliä. Sanotaan, että sellaisia luottamusta parantavia toimia ei ole juuri nähty. Tähän perustuu epäluottamus, Halla-aho totesi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ei sanonut, millaisia luottamusta parantavat toimet voisivat olla, mutta kertoi, mitä ne eivät ainakaan ole.
– Sanotaan, että vaikka se hyvin lapsellinen perussuomalaisten kyykyttäminen tuossa istumapaikkakysymyksessä heti eduskuntakauden aluksi. Kokoomus epäilemättä halusi tehdä sillä itseään tykö muille puolueille luullen voivansa muodostaa hallituksen joko demareiden tai kepun kanssa. Se peli ei sitten onnistunut.
Orpon mukaan luottamusta pitäisi hankkia joka päivä.
Ohjelman voi katsoa Yle Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tynkkynen: Millä turvataan liikuntarajoitteisten suomalaisten liikkuminen hallituksen ilmastotoimien nostaessa kustannuksia?

Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu

Suosittu Päivän Byrokraatti -blogi lopettaa – syynä vihervasemmiston vaino

Koronakriisi sen viimein todisti – henkilöauto on välttämätön

Perussuomalaiset Naiset: Vasemmiston hiljainen hyväksyntä kannustaa valtiovihamielisiin asenteisiin

Tavio: Hyväksyykö Li Andersson ilkivallan mielenosoituksissa?

PS: EU:n ilmastolaki menossa läpi – erityisesti metsäteollisuus vaarassa

FT: Euroopan asuntomarkkinoiden pelätään ylikuumenevan pandemian keskellä

Kohoavat lämmittämisen kustannukset iskevät kipeästi veronmaksajan kukkarolle: Kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasujille tulossa jopa satojen eurojen korotukset
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








