

Viikon 8/2015 luetuin
Halla-aho vastaa ”SKP-professorin” kritiikkiin
Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmaa Ilta-Sanomissa arvostellut Martin Scheinin saa täystyrmäyksen ohjelmaa valmistelleelta Jussi Halla-aholta (ps.). Hämmästystä aiheuttaa myös se, miksi Ilta-Sanomat käyttää puolueettomana asiantuntijahaastateltavana politiikkaan vahvasti sitoutunutta Scheininiä.
Halla-aho listaa IS:n jutussa listatut Scheinin teesit ja vastaa niihin:
”Scheinin huomauttaa, että siirtolaiset eivät jätä turvapaikkahakemuksia, vaan turvapaikanhakijat.”
Halla-aho: Typerää saivartelua. Turvapaikanhakemisesta on tullut siirtolaisuuden muoto. Ihmisoikeusjärjestöt itse kutsuvat Välimeren yli tulevia ihmisiä siirtolaisiksi siitä huolimatta, että nämä lähes poikkeuksetta jättävät turvapaikkahakemuksen.
”EU-lainsäädännön mukaan turvapaikkaa on haettava ensimmäisessä maassa johon saavutaan.”
Halla-aho: Niin on, mutta näin ei silti tapahdu. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on mm. linjannut, että Kreikkaan ei Dublin-asetuksesta huolimatta voida palauttaa turvapaikanhakijaa. Jos turvapaikkaa haettaisiin ensimmäisestä maasta, johon saavutaan, mistä Suomeen ja Ruotsiin tulevat turvapaikanhakijat Scheininin mielestä tulevat? Avaruudesta?
”Jos listataan viisi suurinta turvapaikanhakijoiden vastaanottajaa, niin nämä pohjoiset jäsenmaat ulottuvat Sisiliasta Napapiirille. Suomi ei siihen joukkoon mahdu, jokainen Välimeren maa vastaanottaa enemmän turvapaikanhakijoita, osa moninkertaisesti Suomeen verrattuna.”
Halla-aho: Ei perussuomalaisten ohjelmassa ole väitetty, että Suomi ottaisi enemmän turvapaikanhakijoita vastaan kuin Välimeren maat. Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi Ruotsi ja Saksa ottavat turvapaikanhakijoita vastaan monin verroin enemmän kuin Välimeren maat, vaikka ne eivät ole ensimmäisiä tulomaita.
”Scheininin mukaan ohjelmassa myös esitetään perustuslain vastaisesti ihmisoikeuksien rikkomista monessa eri kohdassa, esimerkiksi ehdotuksessa perheenyhdistämisen tiukentamisesta.”
Halla-aho: Täysin perätöntä puhetta, suoranaista valehtelua. Perustuslaki, sen enempää kuin perheenyhdistämisdirektiivikään, eivät estä asettamasta nykyistä tiukempia vaatimuksia esimerkiksi perheenyhdistäjän toimeentulon tai maassa-asumisajan suhteen.
”Perustuslain vastaista syrjintää olisi myös ulkomaalaisille asetettava korkeampi avioitumisikäraja.”
Halla-aho: Ei olisi. Ensinnäkään Scheinin ei osaa lukea. Ohjelmassa ei vaadita korkeampaa avioitumisikärajaa ulkomaalaisille vaan ulkomailta perheenyhdistämisen puitteissa tuotavalle puolisolle. Perheenyhdistämisdirektiivi nimenomaan sallii korkeamman ikärajan asettamisen näissä tapauksissa.
”Perussuomalaiset myös ehdottaa tulonsiirtojen varassa elävien maahanmuuttajien hajasijoittamista ympäri maata ja pakottamista asumaan heille osoitetussa paikassa säästöjen ja paremman integraation vuoksi – Nämä ovat liikkumisvapauden vastaisia eli perustuslain kanssa ristiriidassa olevia ehdotuksia. Se ei ole hyväksyttävää, Scheinin sanoo.”
Halla-aho: Liikkumisvapaus ei tarkoita suomalaisellekaan vapautta valita veronmaksajien kustantama asunto haluamastaan paikasta.
”Joissain kohdissa sanotaan, että pakolaisuus ja siirtolaisuus tulee erottaa toisistaan, toisaalla taas tietoisesti sotketaan nämä kaksi asiaa, Scheinin ihmettelee.”
Halla-aho: Turvapaikanhakua käytetään siirtolaisuuden väylänä. Siksi niitä on nykyään vaikea erottaa toisistaan.
”Ihmisiä pitäisi auttaa lähellä lähtömaata, mutta halutaan leikata kehitysapua.”
Halla-aho: Eivät nämä ole ristiriidassa. Kehitysapu ei kuulu valtion ydintoimintoihin, ja siksi siitä on leikattava, jos kaikesta muustakin leikataan. Se raha, joka kehitysapuun kuitenkin käytetään, on käytettävä mahdollisimman tehokkaalla tavalla, ts. lähellä lähtömaita.
”ISTV:n haastattelussa perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo syyttää kilpailijoita virheellisen tiedon ja törkyviestien levittämisestä puhumalla ”Hakaniemen trollitehtaasta”. Oman puolueensa maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan eksyneiden virheiden korjaamiseen hän ei silti ole ryhtymässä.”
Halla-aho: Ohjelmassa ei ole virheitä. Siksi niitä ei ole tarpeen korjatakaan.
TOIMITUKSEN KOMMENTTI | Ilta-Sanomien haastattelema Scheinin esiteltiin IS:n jutussa Italiassa sijaitsevan Euroopan yliopistoinstituutin professorina. Jutussa jätettiin kuitenkin mainitsematta se, että hän on ollut keskeinen toimija SKDL:n ja SKP:n riveissä. Hän on toiminut muun muassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsenenä. On kyseenalaista, voiko tiettyyn poliittiseen suuntaukseen vahvasti sitoutunut henkilö toimia uskottavana kommentaattorina poliittisiin opponentteihin liittyvissä kysymyksissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








