

PS ARKISTO
Halla-aho: Venäjä on laajentumishaluinen ja pidäkkeetön gangsterivaltio
Ruplan kurssi ja Venäjän osakemarkkinat syöksyvät alaspäin lännen massiivisten talouspakotteiden seurauksena. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että ennemmin tai myöhemmin Venäjä on luhistumassa taloudellisesti. Samalla syntyy kuitenkin mahdollisuuksia katkaista Euroopan energiariippuvuus Venäjästä.
Sijoittajien luottamus Venäjään on romahtanut. Talouden syöksykierteellä on vääjäämättä vaikutuksia myös Vladimir Putinin asemaan.
Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-Talkissa, että Putinin aika on käymässä vähiin.
– Ne ihmiset, joiden rahalla ja tuella Putin on vallassa, kärsivät suuresti nykytilanteesta, eikä se voi jatkua loputtomiin. Olivat hänen suunnitelmansa Ukrainan sodan suhteen mitä hyvänsä, niin Putin on kuitenkin jo nyt tilanteessa, jossa hän ei voi enää saavuttaa siedettävää lopputulosta.
– Mitä sen jälkeen tapahtuu, on arvoitus, sillä jo vuosi 1917 ja elokuu 1991 osoittavat, että taitekohdista voidaan lähteä yllättäviinkin suuntiin, koska niissä kohdissa kaaosteoria vaikuttaa voimakkaasti. Me emme tiedä, mitä Putinin jälkeen on tulossa.
EU ja länsi yhdistyneet päättäväisesti Venäjää vastaan
Talouspakotteet heijastuvat myös Suomeen ja koko muuhun maailmaan. Halla-aho kuvaa tilannetta taloudelliseksi sotatilaksi.
– Ja se maksaa, kuten perinteinenkin sota maksaa. Tässä on kuitenkin selkeä ja oikeutettu tavoite, ja nyt on vain maksettava se hinta, joka täytyy maksaa.
Halla-aho arvioi, että tilanne tarjoaa tulevaisuutta ajatellen samalla mahdollisuuksia puhdistaa länsimaailman rahamarkkinoita hämärästä venäläisestä rahasta.
– Syntyy myös mahdollisuuksia katkaista Euroopan energiariippuvuus Venäjästä. Pidän näitä molempia tärkeinä asioina.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU ja kaikki länsimaat ovat yhdistyneet nopeasti ja päättäväisesti Venäjää vastaan. Halla-aho sanoo yllättyneensä iloisesti reaktion voimakkuudesta.
– Perussuomalaisten ja omakin EU-linjani on se, että EU:n pitää keskittyä niihin asioihin, joissa se tuottaa lisäarvoa jäsenmaille ja tekee asioita tehokkaammin kuin mihin jäsenmaat pystyisivät yksinään.
Avautunut Nato-keskustelu tervetullutta
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on liikkeessä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkusti eilen Yhdysvaltoihin, jossa hän tapaa tänään presidentti Joe Bidenin Valkoisessa talossa. Presidenttien asialistalla on keskustelua Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, sodan vaikutuksista Euroopan turvallisuusjärjestykseen sekä Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisestä yhteistyöstä.
Asialistalle noussee myös Suomen Nato-suhteet samaan aikaan, kun Suomessa Nato-keskustelu on vauhdittunut ennennäkemättömästi. Kansalaisista enemmistö toivoo jäsenyyttä, ja eduskuntaan on menossa peräti kaksi yli 50 000 allekirjoitusta kerännyttä Nato-kansalaisaloitetta.
Halla-aho pitää virinnyttä keskustelua tervetulleena ilmiönä.
– Olen odottanut tätä 1990-luvulta saakka. Ihmisten on saatava nyt itse muodostaa omat Nato-kantansa.
Viime päivinä maailma on muuttunut nopealla aikataululla, ja muutos jatkuu. Halla-aho varoittelee, että Venäjän talouden luhistumisella voi olla yllättäviä seurauksia, joka heijastuu myös kansalaiskeskusteluun.
– Levottomuus Venäjällä lisääntyy kaiken aikaa. En yllättyisi, jos lähitulevaisuudessa Venäjällä julistettaisiin poikkeustila, johon liittyy osin ennustamattomia seurauksia, jotka panevat kaiken taas uusiksi, jolloin tätä keskustelua joudutaan käymään taas aivan uusista lähtökohdista.
Venäjä on vaarallinen ja laajentumishaluinen
Halla-aho korostaa, että tällä hetkellä Venäjä on laajentumishaluinen ja pidäkkeetön.
– Venäjä on vaarallinen kaikille naapurimailleen, sanoisin jopa, että Venäjä on gangsterivaltio. Kenelläkään ei ole tietoa Venäjän motiiveista tai ketkä, Putinin ohella, tekevät sotaan liittyviä ratkaisuja.
– Selvää on myös, että Venäjä ei halua rajanaapureitaan Natoon. Se ei johdu siitä, että Venäjä pelkäisi Natoa, vaan siitä, että Nato-jäsenyys muodostaa pelotteen, joka estää Venäjää toteuttamasta omia intressejään, Halla-aho sanoo.
Hänen mukaansa on keskeistä punnita, mihin Venäjä reagoi.
– Ukrainan kohdalla Venäjä perusteli hyökkäystään huolella siitä, että Ukraina tulevaisuudessa liittyisi Natoon. Sama peruste pätee tietysti kaikkiin Venäjän rajanaapureihin, joilla on Nato-optio. Venäjä varmasti reagoi jollain vihamielisellä tavalla jäsenyysprosessin alkamiseen. Toisaalta, jos Suomi ei hanki pelotetta, se jättää Venäjälle pysyvästi auki mahdollisuuden uhata Suomea tai jopa ryhtyä voimatoimiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rajanaapurit rahamarkkinat vaarallinen Nato-jäsenyys energiariippuvuus Hyökkäys sota Joe Biden laajentuminen länsimaat Osakemarkkinat Eurooppa Vladimir Putin Sauli Niinistö Talouspakotteet Ukraina Yhdysvallat Venäjä perussuomalaiset kansalaisaloite Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Oikeusprofessori esitti oudon väitteen Ylen A-studiossa: Suomen aseapu Ukrainaan voitaisiin katsoa hyökkäystoimeksi

Venäjän uhkaus: Avaruudesta romahtaa 500 tonnia rautaa USA:n tai Euroopan päälle – maailman rikkain mies ilmoitti yhdellä sanalla ja kuvalla estävänsä suurtuhon

Tavio: Rajan määrärahoja nostettava pikaisesti ja pysyvästi

EU-komissio esittää: Tilapäinen suojelu tuomassa unionin alueelle myös Ukrainaan aiemmin saapuneita turvapaikanhakijoita – hallintovaliokunta haluaa rajata tulijat

Pelaako Putin ”hullu johtaja” -korttia uhkaillessaan ydinaseilla?

Saksa kaivaa homeisista DDR-varastoista ohjuksia Ukrainaan – kolmasosa käyttökelvottomia

Luukkanen: Valheellinen ja väärä kuva Venäjästä on vaihtunut realismiin

Venäläiset oligarkit eivät voi pysäyttää Putinia – Halla-aho: Tarkoitus ei ole rangaista venäläistä kansaa, mutta venäläiset voivat tehdä muutoksen

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – ”Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








