

Halla-aho: ”Venäjän tavoitteet naapuriensa suhteen eivät ole legitiimejä, eikä niistä siksi voi tehdä kestäviä ja oikeudenmukaisia kompromisseja”
Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) puntaroi Ukrainan kriisiä ja Nato-kysymystä.
Halla-aho kirjoittaa:
Muutamia henkilökohtaisia ajatuksia Ukrainan kriisiin ja Nato-kysymykseen liittyen:
Monissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa puheenvuoroissa korostetaan diplomatian tärkeyttä. Diplomatia on keino sovitella valtioiden ristiin meneviä intressejä neuvottelun keinoin, jotta niitä ei tarvitsisi sovitella aseellisesti.
Diplomatia on kuitenkin mielekästä vain, jos kummankin osapuolen tavoitteet ja vaatimukset ovat jollakin tavalla legitiimejä ja jos niistä voidaan saavuttaa kompromissi, jonka kanssa kumpikin osapuoli voi elää. Tällaisia tilanteita on historia täynnä.
Venäjän tavoitteet naapuriensa suhteen eivät kuitenkaan ole legitiimejä, eikä niistä siksi voi tehdä kestäviä ja oikeudenmukaisia kompromisseja. Kukaan ei uhkaa Venäjää sotilaallisesti, eikä Venäjä siksi voi sinänsä oikeutettuihin turvallisuusintresseihinsä nojaten vaatia naapurimaitaan alistumaan venäläiseen hegemoniaan tai rajoittamaan omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintavapauttaan.
Ukrainan tapauksessa ei ole olemassa ratkaisua, joka sekä tyydyttäisi Venäjää että olisi hyväksyttävissä sen enempää Ukrainan oikeutettujen intressien kuin kansainvälisen oikeuden periaatteidenkaan kannalta. Siksi neuvotteleminen on joko turhaa tai täysin moraalitonta.
Venäjälle on luotava vahva intressi olla hyökkäämättä Ukrainaan tai muuallekaan. Hyökkäämisen kynnys on nostettava mahdollisimman korkeaksi.
Venäjälle on luotava vahva intressi olla hyökkäämättä Ukrainaan tai muuallekaan. Hyökkäämisen kynnys on nostettava mahdollisimman korkeaksi. Tähän periaatteeseen perustuu myös Suomen oma ”uskottava puolustuskyky”. Suomen kokoinen maa ei pysty voittamaan sotaa Venäjän kokoista hyökkääjää vastaan, mutta se voi tehdä hyökkäyksestä niin kalliin, että hyökkäykseen ei ryhdytä.
Ei ole realistista olettaa, että Ukraina pääsisi lähiaikoina Naton jäseneksi ja suojiin. Ei liioin ole realistista olettaa, että Nato tai Yhdysvallat ryhtyisivät sotaan Ukrainan puolustamiseksi. Sen sijaan realistista ja tehokasta on auttaa Ukrainaa puolustamaan itseään, esimerkiksi asetoimituksilla, joihin monet länsimaat onneksi ovatkin ryhtyneet. Mitä parempi on Ukrainan puolustuskyky, sitä kalliimmaksi käy invaasio ja sitä pienemmäksi käy invaasion todennäköisyys.
Joka tahtoo rauhaa, valmistautukoon sotaan, kuten jo roomalaiset tiesivät. Yksipuolinen pasifismi palvelee vain sitä osapuolta, joka ei ole pasifisti.
Euroopan historia tarjoaa paljon opetuksia, joihin soisi kiinnitettävän enemmän huomiota. Saksa esitti vuonna 1938 Tshekkoslovakialle hyvin samanlaisia ”oikeutettuja ja kohtuullisia” vaatimuksia kuin Venäjä nyt Ukrainalle. Myös tuolloin muiden maiden suhtautuminen aggressioon ja röyhkeyteen oli haparoivaa, sekavaa ja sinisilmäistä. Myös tuolloin ajateltiin, että rauha voidaan pelastaa myymällä periaatteet.
Heti seuraavana vuonna Suomi pyrki epätoivoisesti hankkimaan ulkomailta materiaalia ja tukea Neuvostoliiton kasvavaa uhkaa vastaan. Moni maa kuitenkin halusi olla ärsyttämättä sen enempää Neuvostoliittoa kuin sen parasta ystävää Saksaakin. Saksa myös aktiivisesti esti asetoimituksia Suomeen, koska sillä oli yhteisiä intressejä venäläisten kanssa. Kuten on tänäkin päivänä.
Nato-jäsenyydestä on käyty vilkasta ja jälkijättöistä keskusteltua Suomessa. Tämä asia olisi kannattanut käydä läpi esimerkiksi 90-luvulla. Mutta koska silloin ilmapiiri ei ollut jännittynyt, aihe koettiin turhaksi, aivan samoin kuin vuotavan katon korjaaminen koetaan turhaksi silloin, kun aurinko paistaa.
On tavattoman naiivia vastustaa Nato-jäsenyyttä sillä perusteella, että ”eihän meitä mikään uhkaa” tai että Nato-jäsenyyden myötä Venäjä kokisi Suomen uhaksi turvallisuudelleen. Eivät Venäjän toimet Ukrainassa tai muilla lähialueillaan johdu siitä, että Venäjä kokisi olevansa uhattu, vaan ne liittyvät Venäjän hegemoniapyrkimyksiin, joiden juuret ja motiivit ovat syvällä historiassa ja psykologiassa.
Toisaalta aivan yhtä sinisilmäistä on kuvitella, että Suomi voisi kävellä Natoon nauttimaan kollektiivisesta turvallisuudesta juuri silloin, kun se meille itsellemme sattuu sopimaan. ”Nato-optio” tällä tavoin ymmärrettynä on itsepetosta, ja siitä puhuminen on vain vakiintunut tapa olla sanomatta juuta tai jaata itse asiaan.
Ja oltiinpa Nato-jäsenyydestä periaatteen tasolla mitä mieltä tahansa, näinä yhteiskunnallisen polarisaation, disinformaation ja hybridivaikuttamisen aikoina jäsenyysprosessi olisi sisäpoliittinen painajainen. Kun vaalitkin vielä lähestyvät ja ne voitetaan tai hävitään desimaaleilla, houkutus repivään irtopisteiden keräilyyn hautaisi alleen pyrkimykset kansalliseen konsensukseen.
Venäläisten maakaupat, Ottawan miinasopimukseen liittyminen ja kiihkomielisen ilmastopolitiikan syventämä energiariippuvuus Venäjästä ovat hyviä esimerkkejä omiin muroihin lorottelusta.
Kansallista turvallisuutta pitäisi ajatella strategisesti, pitkäjänteisesti ja jo hyvän sään aikana. Kuten viisaasti on sanottu, Suomi ei voi maantieteelliselle sijainnilleen mitään. Naapureiden kanssa on tultava toimeen ja muistettava omien voimien rajat. On estettävä sellaisten intressien syntyminen, joita naapurilla olisi kiusaus ryhtyä suojelemaan. Venäjältä muuttaneet kaksoiskansalaiset ovat tällainen intressi.
Edelleen pitäisi olla altistamatta itseään painostukselle, uhkailulle tai voimatoimille ja nakertamatta omia mahdollisuuksia puolustautua. Venäläisten maakaupat, Ottawan miinasopimukseen liittyminen ja kiihkomielisen ilmastopolitiikan syventämä energiariippuvuus Venäjästä ovat hyviä esimerkkejä omiin muroihin lorottelusta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-Nuoriso vaatii pääministeriä selvittämään Saksan liittokanslerin lausuntoja: EU-kärkimaat eivät päätä suvereenien valtioiden puolesta

Onko kriisi Ukrainan rajoilla eskaloitumassa? – Halla-aho arvioi, että Venäjä hakee myönnytyksiä ja puntaroi riskejä: ”Venäjällä arvioidaan, millainen hinta hyökkäyksestä pitäisi maksaa”

Halla-aho: Euroopassa on toimijoita, jotka suhtautuvat väärällä tavalla ymmärtäväisesti Venäjään – ”Jotkut saavat siitä taloudellista hyötyä”

Jari Ronkaiselta aloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi: ”Miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä”

Lulu Ranne: Suomen on irtauduttava venäläisestä energiasta – myös sähköstä

Reijonen: Supon epäilyt venäläisten maanomistuksesta otettava tosissaan

Ronkainen vaatii jalkaväkimiinoja takaisin: ”Puolustukseen tarvitaan nyt kaikki mahdollinen kapasiteetti”

Rantanen ja Ronkainen: Kaksoiskansalaisuuden ehtoja kiristettävä – ”Tosipaikan tullen nämä henkilöt olisivat vakavan valinnan edessä”

Ronkainen jyrähtää kokoomuksen ja keskustan miinoja koskevasta päätöksestä: ”Esittävät turvallisuus- ja puolustusmyönteisiä puolueita”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








