

Halla-ahon puheenvuoro käsitteli tieteen roolia, koronaa, osaamisen rajoja ja poliittisia arvovalintoja
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) puhui Tuumaustunnilla tieteen roolista, koronasta, osaamisen rajoista ja poliittisista arvovalinnoista. Puhe ohessa.
”Olemme eläneet vuoden ajan epänormaalissa tilanteessa. Ne, jotka muistavat edellisen, yhtä pitkään kestäneen ja koko elämäntapaamme vaikuttaneen poikkeustilan, ovat nyt yli 80-vuotiaita. Korona ei ole musta surma eikä edes espanjantauti. Se ei tapa ihmisiä läjiin kaduille. Varsinaisen epidemian ohella onkin yhä enemmän käyty keskustelua koronantorjuntatoimenpiteiden taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Moni ihminen kyselee, ovatko lääkkeet niin väkevät, että ne tappavat potilaan.”
Katso puhe täältä:
Maanantain Tuumaustunti. Halla-ahon puhe alkaa kohdasta 2 minuuttia 11 sekuntia.
”Itselläni on ollut koronavuonna lapsia kaikilla kouluasteilla. Nostan vilpittömästi hattua opettajille, jotka rakensivat vuosi sitten etäopetusjärjestelyjä käytännössä tyhjästä ja ilman valmiita malleja. Moni asia on toiminut paremmin kuin olisi voinut ennustaa ja kuvitella, mutta silti lähiopetuksen loppuminen tai katkonaisuus tulee vaikuttamaan monen koululaisen loppuelämään.
Uutena näkökulmana haluaisin mainita sen polarisaation ja yhteiskunnallisen jännitteen, jota pitkittyvä epänormaali tila selvästi synnyttää. Kaikki ihmiset eivät kestä kovin hyvin jatkuvaa epävarmuutta ja epäselvyyttä. He kaipaavat selkeitä totuuksia, joihin uskoa. Jos päättäjät eivät pysty niitä tarjoamaan, jos päätöksenteko näyttää sekoilulta ja viestintä on heikkoa, ihmiset alkavat etsiä vastauksia ja totuuksia itse. Asiaa ei lainkaan auta se, että kysymysten esittäjät leimataan salaliittohörhöiksi tai epäluulon kylväjiksi. Parempi vaihtoehto on vastata kysymyksiin ymmärrettävällä tavalla.
Puolueen puheenjohtajana olen tietyssä mielessä aitiopaikalla. Saan hyvin viestejä kansalaisilta, varsinkin niiltä, jotka jakavat puolueemme arvomaailman. Ihmiset ovat usein miettineet asioita, lukeneet asioita internetistä ja tulleet tietynlaisiin johtopäätöksiin. He kysyvät usein, miksi puolue ei ota jyrkästi sitä tai tätä kantaa, vaikka kansa on sitä tai tätä mieltä.
Ihmiset eivät kuitenkaan aina ymmärrä sitä, että kansa ei ole asioista yhtä mieltä. Yksi palautteen lähettäjä on sitä mieltä, että yhteiskunta on suljettava kokonaan, koulut ja kaupat on pantava kiinni, ihmiset on pakkorokotettava, ja tarvitaan ulkonaliikkumiskielto. Toinen kokee, että on luotettava ihmisten omaan vastuullisuuteen ja pidettävä yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Kolmas pitää koko koronaa turhana hysteriana tai jopa huijauksena ja rokotteita ja maskeja juonena ihmisten orjuuttamiseksi. Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että heidän kansanedustajansa ja heidän puolueensa pitäisi ajaa juuri heidän koronalinjaansa.
On ilmeistä, että me emme voisi täyttää kaikkia keskenään ristiriitaisia toiveita ja vaatimuksia siinäkään tapauksessa, että olisimme jukebox, joka soittaa sitä, mitä pyydetään.
Olen itse koulutukseltani tutkija ja tiedän jotakin tosiasioiden ja tulkintojen olemuksesta ja tieteellisen tiedon luonteesta. En ymmärrä virologiasta enkä epidemiologiasta kovin paljon, ja mikä tärkeintä: ymmärrän, että en ymmärrä. Ymmärrän oman osaamiseni rajat. Voin toki lukea numeroita, graafeja ja käppyröitä, eli lyhyesti sanottuna faktoja, internetistä, mutta minulla ei ole koulutusta eikä osaamista niiden tieteellisesti pätevään tulkintaan. Siksi minulla ei tilannetta hahmottaessani ole muita vaihtoehtoja kuin kuunnella niitä, joilla viran ja koulutuksen puolesta on velvollisuus ymmärtää, tulkita ja tietää. Joskus asiantuntijatkin ovat keskenään eri mieltä, ja joskus he erehtyvät. Tieteellinen tieto on sellaista, että se korjaa itseään erehdysten kautta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että eksakteissa luonnontieteissä tieteelliset tulkinnat ja arviot ovat todennäköisemmin oikeita kuin maallikkotulkinnat ja siksi parempia ohjenuoria poliittiseen päätöksentekoon.
Toimiva kello voi edistää tai jätättää eli olla väärässä. Vastaavasti pysähtynyt kello näyttää tismalleen oikeaa aikaa ainakin kaksi kertaa vuorokaudessa. Kuitenkin toimiva kello on yleisesti ottaen luotettavampi tietolähde, jos haluaa tietää, paljonko kello on. Tämäntapainen suhde on myös tieteellisen tiedon ja maallikkotiedon välillä.
Perussuomalaiset eivät ole koronapuolue. Me emme ole lähteneet politiikkaan ajamaan jotakin tiettyä koronalinjaa, me emme ole korona-asiantuntijoita, eikä kukaan ole äänestänyt meitä koronaperusteella. Meillä ei ole eväitä kiistellä luonnontieteilijöiden kanssa luonnontieteellisistä kysymyksistä. Meidän tehtävämme on tehdä saatavilla olevan tiedon pohjalta arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Esimerkiksi päätöksiä siitä, onko parempi sulkea valtakunnan rajat vai yhteiskunta. Kumpi on tärkeämpää: ulkomaalaisen oikeus tuoda esteittä tautia maahan, vai suomalaisten oikeus käydä koulua, harjoittaa elinkeinoa, tehdä töitä.
Me ajamme poliittisia linjoja ja arvoja, ja ne ovat erilaisille ihmisille syy kannattaa perussuomalaisia. Ongelmat ja uhat, joita me haluamme torjua ja ratkaista, samoin tavoitteet, joita haluamme edistää, olivat olemassa ennen koronaa ja ne ovat olemassa koronan jälkeen. Katse täytyy pitää suurissa kysymyksissä ja poliittisissa kysymyksissä myös tämän kriisin keskellä. Vaikka poikkeustila kiristää kaikkien hermoja, meidän on oltava yhtä koronaa vahvempi puolue. Ja koronaa vahvempi yhteiskunta.
Perussuomalaiset ovat vastuullinen ja kansallismielinen vaihtoehto. Meille kuntien ja valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Me kannatamme maltillista verotusta, turhien menojen leikkaamista ja sitä, että ihmiset voivat asua, työskennellä ja yrittää kaikkialla Suomessa. Nämä teemat eivät liity koronaan, mutta koronan vuoksi ne ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Tätä linjaa voi tukea lähtemällä perussuomalaisten ehdokkaaksi kuntavaaleihin ja äänestämällä perussuomalaisia.
Me jatkamme vaaleihin valmistautumista, päättivät muut puolueet niiden ajankohdasta mitä tahansa.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hoitajien painostaminen rokotuksiin vaarantaa terveydenhuollon kantokyvyn eikä estä viruksen leviämistä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








