Hallituksen esitys alentaisi bensan hintaa – myönteisiä vaikutuksia erityisesti kuljetusalalle

Perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto esitteli valiokunnan mietinnön hallituksen esityksestä liikennepolttoaineiden hintojen nousun hillitsemiseksi. Puisto arvioi esityksellä olevan myönteisiä vaikutuksia erityisesti kuljetusalan yrityksiin.

Ehdotuksen taustalla ovat pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukset jakeluvelvoitteesta sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin täytäntöönpano.

Esityksen mukaan vuoden 2024 jakeluvelvoitetta alennettaisiin 13,5 prosenttiin. Lisäksi vuoden 2024 lisävelvoitetta alennettaisiin kahteen prosenttiyksikköön ja vuoden 2025 lisävelvoitetta 3 prosenttiyksikköön. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään hillitsemään liikennepolttoaineiden hintojen nousua.

Tavoitteena välttää suuret hinnannousut

Voimassa olevan lain mukaisen jakeluvelvoitteen nousun vuoden 2024 osalta 28 prosenttiin olisi arvioitu aiheuttavan noin 17 sentin nousun dieselin ja noin 15 sentin nousun bensiinin pumppuhintoihin, kertoo Sakari Puisto.

– Jakeluvelvoitteen alentamisella pyritään helpottamaan autoilevien kotitalouksien asemaa. Keskimääräisen vuotuisen ajomäärän perusteella arvioituna keskiverron bensiinikäyttöisen henkilöauton vuotuiset polttoainekustannukset olisivat nousseet arviolta noin 114 euroa ja keskiverron dieselkäyttöisen henkilöauton polttoainekustannukset noin 200 euroa ilman jakeluvelvoitteen alentamista.

– Polttoainekulujen merkitys ja suuruus ja siten myös nyt ehdotetun sääntelyn vaikutukset vaihtelevat merkittävästi kuluttajaryhmittäin: alimmassa tuloluokassa autolliset asuntokunnat käyttävät yli 10 prosenttia tuloistaan polttoainekuluihin; ylimmässä tuloluokassa polttoainekulujen osuus tuloista on noin kolme prosenttia. Toisaalta korkeimmissa tuloluokissa auton omistaminen on lähtökohtaisesti yleisempää ja ajokilometrit kasvavat tulojen myötä.

Kuljetusten kustannuksia hillitään

Puisto tähdentää, että esityksellä olisi myönteisiä vaikutuksia erityisesti kuljetusalan yrityksiin.

– Suomen Kuljetus ja Logistiikka (SKAL) ry:n arvioiden mukaan polttoainekustannukset muodostavat noin 30 prosenttia kuorma- ja pakettiautoliikenteen ja jopa yli 34 prosenttia perävaunuyhdistelmäliikenteen kustannuksista. Ilman velvoitetasoon nyt tehtäviä muutoksia maanteiden tavaraliikenteen kustannukset dieselin käytön osalta olisivat nousseet arviolta noin 221 miljoonalla eurolla.

– Logistiikkakustannusten hillitsemisellä voidaan arvioida olevan kuljetusalaa laajemminkin vaikutusta Suomen kilpailukykyyn ja hintatasoon. Jakeluvelvoitteen alentamisella voidaan arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia myös kotimaan matkailusektoriin, jossa autoilun merkitys on keskeinen.

Ilmastotavoitteet saavutettava kohtuullisin hinnoin

Valiokunta korostaa, että ilmastopolitiikan toimet ovat sekä EU:n että kansallisella tasolla kokonaisuus, jossa keskeistä on lainsäädäntö- ja politiikkatoimien kokonaisvaikutusten tarkastelu. Investointiympäristön kannalta keskeistä on myös sääntelyn johdonmukaisuus ja jatkuvuus. Ennakoitavuutta lähivuosien osalta lisää se, että hallitusohjelmaan on kirjattu velvoitteen tasot vuosille 2025—2027.

Puiston mielestä viime vuosien inflaatiokehitys sekä energiatuotteiden osalta että laajemminkin ovat luoneet merkittäviä haasteita sekä kuluttajille että Suomen logistiselle kilpailukyvylle ja kansantaloudelle.

– Valiokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna keinona vastata näihin haasteisiin. Valiokunta pitää samalla keskeisenä, että hallitusohjelmaan sisältyvillä toimilla, kuten jakeluvelvoitteen tasolla, jakeluvelvoitteen joustomekanismin käyttöönotolla, liikennesähkön liittämisellä jakeluvelvoitteeseen ja polttoaineiden verotuksella, luodaan uskottava näkymä sekä polttoaineiden hintatason kohtuullisuuteen että ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja investointien edistämiseen.