

PS ARKISTO
Hallituksen hyvesignaloinnista uusi jättilasku: Tuhannesta afganistanilaisesta maahanmuuttajasta Suomen veronmaksajille jopa puolen miljardin euron kustannukset
Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen kirjoittamassa, tänään julkaistussa Suomen Perustan analyysissä Kuinka kalliiksi 1 000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa tulee? käydään päätöksenteon tueksi läpi esimerkinomaisesti se, mitä Afganistanista otettavat humanitaariset maahanmuuttajat todellisuudessa maksavat suomalaiselle yhteiskunnalle.
Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista ja Talibanin nousu valtaan on nostanut runsaasti keskustelua siitä, tulisiko länsimaiden lisätä humanitaarista auttamista alueella sekä pakolaiskiintiön mahdollisesta nostamisesta.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on jopa esittänyt pakolaiskiintiön tuplaamista tuhannesta kahteen tuhanteen. Hallituksessa Ohisalon puoluetoveri, ulkoministeri Pekka Haavisto puolestaan on julkisuudessa väläytellyt saaneensa ”8 000 avunpyyntöä” Afganistanista.
Pakolaiskiintiön nostamisesta on tehty erilaisia aloitteita ja hallitus on jo helpottanut perheenyhdistämisiä lähettämällä kriisialueelle ulkoministeriön virkamiehiä.
Hallituspuolueiden edustajilta on enimmäkseen kuultu esityksiä siitä, kuinka paljon ihmisiä tulisi siirtää Afganistanista Suomeen. Vähemmän on kuitenkin keskusteltu, paljonko humanitaarisen auttamisen hankkeet kustantavat suomalaisille veronmaksajille.
Jopa puoli miljoonaa euroa per tulija
Tutkija Samuli Salmisen kirjoittamassa, tänään julkaistussa Suomen Perustan analyysissä Kuinka kalliiksi 1000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa tulee? käydään päätöksenteon tueksi läpi esimerkinomaisesti se, mitä 1 000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa todellisuudessa maksaisivat suomalaiselle yhteiskunnalle.
Suomen Perusta on jo aiemmin laatinut laajan tutkimuksen humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannuksista, eli vaikutuksista julkiselle taloudelle alkaen Suomeen muuttamisen hetkestä aina kuolemaan tai Suomesta pois muuttamiseen saakka.
– Tutkimukseen perustuen voidaan esittää karkea arvio, että yhdestä ainoasta Afganistanista Suomeen muuttavasta henkilöstä veronmaksajalle syntyvä keskimääräinen nettokustannus on ainakin 500 000 euroa. Yhden ihmisen osalta nettovaikutus julkiselle taloudelle on siis negatiivinen ainakin puoli miljoonaa euroa. Summa voi kasvaa perheenyhdistämisten myötä miljoonaan euroon, Salminen toteaa.
– Yhden Afganistanista Suomeen muuttavan henkilön keskimääräinen kustannus on siis 500 000 euroa. Jos muuttajien määrä kerrotaan tuhannella, tulijoiden hintalapuksi tulee puoli miljardia euroa.
Humanitaariset tulijat maksavat vain vähän veroja
Suomessa on saatavilla kattavasti viranomaistietoa siitä, kuinka paljon kukin ihminen saa erilaisia tulonsiirtoja ja tukia ja toisaalta kuinka paljon maksaa veroja.
Suomen Perustan aiemmin tekemässä tutkimuksessa on selvitetty, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuuttaja kontribuoi eli osallistuu verojen maksamiseen – ja toisaalta kuinka paljon käyttää erilaisia palveluja ja saa tukia. Tutkimustiedon mukaan humanitaariset maahanmuuttajat pärjäävät keskimäärin heikosti.
Jos Suomi siis ottaa Afganistanista tuhat turvapaikanhakijaa lisää, on kustannus veronmaksajille keskimääräisesti puoli miljardia euroa.
Tilastollisesti kantaväestöön verrattuna Lähi-idästä ja sen lähialueilta, kuten Afganistanista, tullut maahanmuuttaja maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin mitä saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita.
Tutkimustieto kertoo myös, että maahanmuuttajan tilanne ei parane edes ajan kanssa.
– Useiden tutkimusten mukaan humanitaarisen maahanmuuttajan pärjääminen jää kauaksi kantaväestöstä jopa kahdenkymmenen maassaolovuoden jälkeen, kun tarkastellaan esimerkiksi työllisyyttä, työtuloja maksettuja veroja tai saatuja tukia, Salminen kertoo.
Heikko pärjääminen jatkuu toisessa sukupolvessa
Maahanmuuttajien heikko pärjääminen jatkuu myös toisessa sukupolvessa: yli 50 prosenttia eli enemmän kuin yli puolet humanitaaristen maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä lapsista saa toimeentulotukea vielä 20-vuotiaana.
Tulokset ovat siis heikkoja myös maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä, jotka ovat syntyneet Suomessa ja käyneet läpi suomalaisen peruskoulujärjestelmän.
– Kun verrataan suomalaisen kantaväestön 20-vuotiaisiin, niin voidaan huomata, että maahanmuuttajien heikko pärjääminen periytyy myös seuraavaan sukupolveen.
Vain pienellä määrällä maahanmuuttajia on ylipäätään positiivisia vaikutuksia julkiselle taloudelle, ja pääsääntöisesti turvapaikanhakijoina tulleet vain pahentavat Suomen kestävyysvajetta
Tutkimustulosten perusteella johtopäätös on siis selkeä: humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja avun keskittäminen pakolaisleireille olisi kaikkia osapuolia hyödyttävä win-win-ratkaisu, koska rahaa säästyisi enemmän suomalaisten palveluihin ja pakolaisleireillä olisi mahdollisuus auttaa isompaa joukkoa ihmisiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kantasuomalaiset humanitaarinen maahanmuutto veronmaksajat kustannukset tulonsiirrot Pakolaiskiintiö Maria Ohisalo Julkinen talous Perheenyhdistäminen Pekka Haavisto Samuli Salminen Tutkimus Sosiaaliturva Afganistan Suomen Perusta vihreät hallitus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja

Haavisto kertoi Afganistanista tulleista avunpyynnöistä – Purra: ”Minäkin sain teltoilla tänään monta avunpyyntöä suomalaisilta”

Perussuomalaiset tekee välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta – suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Vasemmistoliiton ex-ministeri Saramo vertasi Suomeen pyrkiviä humanitaarisia maahanmuuttajia Nobel-voittajiin – Tavio tyrmäsi: ”En usko, että on montaa nettoveronmaksajaa”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus houkuttelee toimillaan siirtolaisvyöryä – kokonaiskustannukset vuodessa ovat miljardeja

”Tuntemattomat sotilaat” uhmaavat Talibanin valtaa – sunnien ja shiiojen konflikti jatkuu Afganistanissa

Perussuomalaiset kysyi turhaan hallitukselta: Paljonko EU:n 6,6 miljardin paketista menee Suomessa pienituloiselle ja eläkeläisille?

Huru: Haaviston ja Ohisalon kommentit asettavat Suomen alttiiksi hybridihyökkäykselle

Talibanien medialinjaus: Naiset pois tv-sarjoista ja draamoista Afganistanissa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








