

LEHTIKUVA
Hallituksen lakiesitysten arvioitu vaikutus 74 000 työllistä – Purra: ”Voimme olla erittäin tyytyväisiä”
Talouspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli kokouksessaan hallitusohjelmassa sovitusta julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla vahvistavasta kokonaisuudesta. Toimenpidekokonaisuus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Eduskunnalle annettujen lakiesitysten arvioidut työllisyysvaikutukset ovat noin 74 000 työllistä, ja ne vahvistavat julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla.
Hallitusohjelmassa sovittiin kuuden miljardin euron julkista taloutta vahvistavasta kokonaisuudesta hyvinvointivaltion rahoituspohjan vakauttamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi. Ilman toimenpiteitä hyvinvointivaltion velkaantuminen uhkaa ajautua hallitsemattomalle uralle. Talouspoliittinen ministerivaliokunta seuraa aktiivisesti toimenpidekokonaisuuden edistymistä.
Hallitusohjelmassa sovittiin julkisen talouden velkaantumista kahdella miljardilla taittavista työllisyyspäätöksistä. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa rakenteelliset päätökset, joilla saavutetaan 100 000 uutta työllistä. Tähän mennessä eduskunnalle annettujen esitysten arvioitu vaikutus on noin 74 000 työllistä, joka vahvistaa julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla.
Uudistukset tuottavat tulosta
Valtiovarainministeri Riikka Purra on tyytyväinen arvioituihin vaikutuksiin.
– Voimme olla erittäin tyytyväisiä siihen, että hallitusohjelman mukaiset rakenteelliset työllisyystoimet vahvistavat todella julkista taloutta ja työllisyyttä. Eduskunnalle jo annettujen esitysten yhteisvaikutus työllisyyteen on yli 74 000 työllistä. Lisäksi julkinen talous vahvistuu pelkästään näillä esityksillä noin 1,7 miljardilla eurolla valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan, Purra sanoo.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus nimenomaan tavoittelee uudistuksia, joilla lisätään tähän maahan työtä ja parannetaan yrittämisen edellytyksiä.
Purra korosti eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään, että uudistukset tukevat koko maata.
– Se, että ihminen, joka asuu maakunnissa tai maaseudulla, saisi tulevaisuuteensa jonkinlaista näkymää, edellyttää sitä, että paikkakunnalta löytyy työpaikkoja. Nämä rakenteelliset uudistukset ja säästötoimet, joita hallitusohjelmasta löytyy, myös tuottavat tulosta. Tällaisia rakenteellisten toimien vaikutusarvioita ei ole taidettu tässä maassa ainakaan ihan vähään aikaan nähdä. Ja mikä parasta, näitä toimia on tulossa vielä lisää.
Toimien toteutumista seurataan
Hallitusohjelmassa sovittiin myös julkisten menojen kasvua neljällä miljardilla eurolla taittavasta kokonaisuudesta. Tarkastelun perusteella hallitusohjelman toimenpiteiden vaikutusarviot ovat käytännössä pysyneet ennallaan ja säästökokonaisuuden mittaluokka ollaan saavuttamassa 2027 tasossa.
Julkisen talouden suunnitelmaan sisällytettyihin vaikutusarvioihin liittyy kuitenkin riskejä. Merkittävin liittyy siihen, onnistuvatko hyvinvointialueet toteuttamaan omiin suunnitelmiin perustuvat toimenpiteet.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta seuraa aktiivisesti toimenpidekokonaisuuden toteutumista sekä reagoi korvaavilla toimenpiteillä, jos hallitusohjelman toimenpidekokonaisuus uhkaa jäädä tavoitellusta kuuden miljardin euron tasosta. Hallitus arvioi tilannetta budjetti- ja kehysriihissä.
Uusia päätöksiä tulossa
Talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa jo sovittu kuuden miljardin euron julkista taloutta vahvistava kokonaisuus toteutetaan kokonaan.
Ennakoitua heikomman talouskasvun vuoksi hallituksen talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta ilman uusia toimia. Hallitus valmistelee uusia julkista taloutta vakauttavia päätöksiä huhtikuussa järjestettävään kehysriiheen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vaikutusarviot rakenteelliset uudistukset toimenpiteet työpaikat Julkinen talous Riikka Purra Hallitusohjelma Kehysriihi työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Hallitus jatkaa hallitusohjelman toteuttamista määrätietoisesti – ”Ay-liike ei ole esittänyt yhtäkään plusmerkkistä ratkaisua julkisen taloutemme ongelmiin”

Valtiovarainministeri Purra: Työn verotuksen kiristäminen ei olisi järkevää

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Keskituloiselle palkansaajalle yli 500 euroa vuodessa enemmän käteen – ”SAK pillastuu ja käynnistää lakkotoimet”

Koskenkylä: Suomen talouden ongelmat ovat haastavia, rakenneuudistuksia syytä tehostaa – ”liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme hyvinvointia”

PS keskustalle: Eikö farssimainen sote-uudistus, Suomelle epäedullinen EU-elpymispaketti ja punavihreän politiikan pokkurointi ole ollut teidän siunaamaa politiikkaa?

Purra: Edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan työmarkkinoille ja talouteen uudistuksia – ”Me teemme ne nyt”

Purra: Tosiasiat on nyt kohdattava – ”Elintaso perustuu valheelle ja velalle, ja sen maksun aika on tulossa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








