PS ARKISTO
Hallitus vie eteenpäin lakipakettia, joka toisi Suomeen varmuusvankeuden ja kiristäisi elinkautisvankien vapauttamista. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri korostaa, että muutokset tähtäävät vaarallisimpien rikoksentekijöiden pysäyttämiseen.
Hallitus haluaa ottaa käyttöön varmuusvankeuden, jonka avulla vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet ja edelleen vaarallisiksi arvioidut henkilöt voitaisiin pitää vankilassa myös tuomitun rangaistuksen jälkeen. Tavoitteena on estää tilanteet, joissa korkean uusimisriskin omaavat vangit vapautuessaan syyllistyvät uusiin vakaviin, kanssaihmisten henkeä tai terveyttä vaarantaviin rikoksiin.
– Tärkeillä lakimuutoksilla suojataan yhteiskuntaa ja muita ihmisiä vakaviin rikoksiin syyllistyneiltä henkilöiltä, joiden arvioidaan olevan vaarallisia myös tulevaisuudessa. Esitys on linjassa muiden Pohjoismaiden ratkaisujen kanssa, perustelee oikeusministeri Leena Meri muutoksen tarpeellisuutta.
Nykyinen yhdistelmärangaistus pakottaa vaarallisiksi arvioidut rikoksenuusijat suorittamaan koko tuomionsa vankilassa ja vuoden valvonnassa, mutta he vapautuvat aina rangaistuksen päätyttyä. Hallituksen mukaan tämä jättää aukon, jonka uusi varmuusvankeus täyttäisi.
Varmuusvankeus perustuisi asiantuntija-arvioon siitä, että tuomittu todennäköisesti syyllistyisi vapautuessaan uuteen vakavaan väkivaltarikokseen. Vankeutta voitaisiin jatkaa niin kauan kuin riski on olemassa, ja arvioinnissa hyödynnettäisiin oikeuspsykiatrista väkivaltariskiarviointia. Vankeuden aikana tarjottaisiin myös kuntoutusta uusimisriskin pienentämiseksi.
Lakipaketti tiukentaisi samalla elinkautisvankien vapauttamista: he eivät voisi päästä ehdonalaiseen, jos heidän arvioidaan olevan ilmeisessä vaarassa syyllistyä uusiin vakaviin rikoksiin.
Hallitus aikoo tuoda lait voimaan vuoden 2027 alussa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus esittää varmuusvankeutta kaikkein vaarallisimmille rikoksentekijöille, jotta yhteiskuntaa voidaan suojata uusintarikollisuudelta.
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
