
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.

LEHTIKUVA
Lakihanke vesiyhtiöiden omistuksen sääntelystä on lähetetty uudelle lausuntokierrokselle. Pykäläluonnos pitää sisällään ehdotuksen kunnille säädettävästä myyntikiellosta, eli kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.
Vesi on meidän -kansalaisaloitteen pohjalta käynnistetyssä lakihankkeessa hallitus pyrkii tiukentamaan vesiyhtiöiden omistuksen sääntelyä – eli sitä, missä määrin kunnat saisivat myydä vesihuollon omistustaan.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää nyt, että kuntien tulee pitää vesihuoltolaitokset kokonaan omistuksessaan. Vesihuoltolaitosten osiakaan ei saisi myydä ulkopuolisille. Tätä koskeva ehdotus on lähetetty lausuntokierrokselle.
Lausuntoja voi antaa 6. helmikuuta saakka, ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukeväästä 2025.
Ensimmäisellä lausuntokierroksella ollutta ratkaisuehdotusta tiukennettiin
Virkakunnasta ja keskeisistä sidosryhmistä koostuneen lakityöryhmän laatima, heinä-syyskuussa lausunnoilla ollut esitysluonnos vesihuoltolain muuttamiseksi oli virkamiesten ja sidosryhmien lakityöryhmässä valmisteltu esitys.
Ratkaisuehdotus edellytti kunnilta määräysvallan säilyttämistä vesihuoltolaitoksiin. Ratkaisuehdotus olisi siten mahdollistanut kunnalle vesihuoltolaitoksen vähemmistöomistusosuuden myynnin.
Maa- ja metsätalousministeriö kävi huolella läpi ensimmäisellä lausuntokierroksella esitetyn lausuntopalautteen sekä perustuslailliset lisäarviot ja päätyi ehdottamaan ensimmäisellä lausuntokierroksella olleen ratkaisuehdotuksen tiukentamista kunnille säädettäväksi vesihuollon omistukseen kohdistuvaksi myyntikielloksi.
Ehdotuksen mukaan kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.
Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu
Kunnille säädettävälle myyntikiellolle on olemassa vahvat perusteet. Vesihuolto on turvallisuuskriittistä infrastruktuuria ja luonnollinen monopoli, jossa kilpailun puuttumisen vuoksi voiton tavoittelu ei ole tarkoituksenmukainen lähtökohta palvelun järjestämiselle.
Lisäksi vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, johon liittyvät perus- ja ihmisoikeusulottuvuudet puoltavat vesihuollon säilyttämistä julkisessa omistuksessa. Vesihuollon täydestä yksityistämisestä on kielteisiä kokemuksia myös kansainvälisesti, sillä yksityinen omistus on johtanut esimerkiksi palvelutason heikentymiseen, veden hinnan nousuun sekä vesihuollon kielteisten ympäristövaikutusten kasvamiseen.
Yksityistämisestä liikkeellä runsaasti disinformaatiota
Vesihuollon yksityistämistä vastustava Vesi on meidän -kansalaisaloite hyväksyttiin jo edellisen eduskunnan aikana syksyllä 2021. Aloitteesta tuli ensimmäinen kansalaisaloite, joka sai eduskunnalta yksimielisen hyväksynnän.
Viime syksynä keskustelualustoilla sekä mediassakin on ollut liikkeellä runsaasti disinformaatiota vesilaitosten yksityistämisestä. Etenkin oppositio on esittänyt runsaasti paikkansa pitämättömiä väitteitä vesihuollon yksityistämisestä.
Tosiasiassa vesihuollon julkinen omistus ja määräysvalta jatkossa vahvistuu, ei heikkene.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.




Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää