PS ARKISTO
Hallitus esittää useita lakimuutoksia rikosprosessin sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on nopeuttaa rikosasioiden käsittelyä ja kohdentaa viranomaisten resursseja tarkoituksenmukaisemmin.
Esitykset liittyvät pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteeseen uudistaa riita-, rikos- ja hakemusprosesseja.
– Rikosprosessia sujuvoittamalla voidaan antaa oikeusturvaa tehokkaammin ja lyhentää käsittelyaikoja. Haluamme parantaa etenkin rikoksen uhrin asemaa. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa kustannussäästöjä, oikeusministeri Leena Meri sanoo oikeusministeriön tiedotteessa.
Esityksen mukaan syyteneuvottelun soveltamisalaan lisätään törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö ja törkeä ihmiskauppa. Neuvotteluja voitaisiin käydä myös yhteisösakosta, liiketoimintakiellosta sekä rikoshyödystä, jos syyttäjän vaatimus ylittää asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen.
Lisäksi viranomaisille asetetaan velvollisuus arvioida syyteneuvottelun edellytyksiä yksittäistapauksissa. Epäillyn ja asianomistajan oikeuksia koskevaan ilmoitukseen lisätään maininta syyteneuvottelusta, ja sen aloittaminen mahdollistetaan myös muutoksenhakuasteessa. Tunnustamisoikeudenkäynnin määräaika pidennetään 30 päivästä 60 päivään.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. kesäkuuta 2026.
Hallitus esittää lisäksi useita muita uudistuksia rikosprosessin tehostamiseksi. Niitä ovat muun muassa rikosilmoituksen kirjaamisvelvollisuuden tarkennukset, esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyövelvollisuus, loppulausuntomenettelyn kehittäminen sekä päätösten perusteluvelvollisuuden laajentaminen.
Uudistuksiin kuuluvat myös yleistiedoksiannon käyttö erityisen laajoissa rikosasioissa sekä kirjallisen menettelyn ja poissaolokäsittelyn soveltamisalan laajentaminen.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2026.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeriö pyytää lausuntoja työryhmän mietinnöstä, jossa esitetään keinoja syyteneuvottelujen käytön lisäämiseksi ja rikosprosessin sujuvoittamiseksi. Muutokset perustuvat hallitusohjelmaan ja oikeusprosessia tarkastelleen työryhmän suosituksiin.
Oikeusministeriö hakee keinoja rikosasioiden käsittelyn nopeuttamiseen ja oikeudenmukaisuuden parantamiseen. Virkatyönä laadittu ehdotus rikosprosessien sujuvoittamiseksi on nyt lausuntokierroksella.
Oikeusministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista, jotka koskevat vuokranantajan pidempää irtisanomisaikaa ja kuolleen vuokralaisen omaisuuden siirtymistä vuokranantajalle erityistilanteessa. Lausuntokierros liittyy huoneenvuokralakien uudistamiseen, jota ministeriön asettama työryhmä on valmistellut.
Oikeusministeriön työryhmä esittää laajoja muutoksia pakkokeinolakiin. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti mahdollistaa nykyistä laajempi salaisten pakkokeinojen käyttö sekä selkeyttää vangitsemisen edellytyksiä. Työryhmä ehdottaa lisäksi uutta vangitsemisperustetta, joka liittyy yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan.
Hallitus haluaa muuttaa kriminaalipolitiikan suuntaa Suomessa. Mallina on Pohjoismaissa yleinen rangaistustaso. Rangaistuksia kiristetään ja vankipaikkoja rakennetaan lisää. Oikeusministeriö kertoi meneillään olevista lakiuudistuksista tiistaina taustatilaisuudessa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
